< Salmenes 3 >

1 Ein salme av David, då han flydde for Absalom, son sin. Herre, kor mange mine fiendar er! Mange reiser seg imot meg.
Daavidin virsi, hänen paetessaan poikaansa Absalomia. Herra, kuinka paljon minulla on vihollisia, paljon niitä, jotka nousevat minua vastaan!
2 Mange segjer til mi sjæl: «Det finst ikkje frelsa for honom hjå Gud.» (Sela)
Monet sanovat minusta: "Ei ole hänellä pelastusta Jumalassa". (Sela)
3 Men du, Herre, er min skjold, mi æra og den som lyfter mitt hovud.
Mutta sinä, Herra, olet minun kilpeni, sinä olet minun kunniani, sinä kohotat minun pääni.
4 Eg ropar høgt til Herren, og han svarar meg frå sitt heilage fjell. (Sela)
Ääneeni minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle pyhältä vuoreltansa. (Sela)
5 Eg lagde meg og sovna; eg vakna upp, for Herren held meg uppe.
Minä käyn levolle ja nukun; minä herään, sillä Herra minua tukee.
6 Eg ottast ikkje for ti tusund av folk, som hev lægra seg imot meg rundt ikring.
En pelkää kymmentuhantista joukkoa, joka asettuu yltympäri minua vastaan.
7 Statt upp, Herre, frels meg, min Gud! For du hev slege alle mine fiendar på kinni, du hev knasa tennerne på dei ugudlege.
Nouse, Herra, pelasta minut, minun Jumalani! Sillä sinä lyöt poskelle kaikkia minun vihollisiani, sinä murskaat jumalattomain hampaat.
8 Herren høyrer frelsa til. Lat di velsigning vera yver ditt folk! (Sela)
Herrassa on pelastus; sinun siunauksesi tulkoon sinun kansallesi. (Sela)

< Salmenes 3 >