< Salomos Ordsprog 24 >
1 Misunn ikkje vonde menneskje, og hav ikkje hug til å vera med deim.
Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
2 For hjarta deira tenkjer på vald, og um ulukka talar lipporne deira.
Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
3 Med visdom byggjer ein hus, og med vit grunngfester ein det,
Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
4 og med kunnskap fær ein romi fulle av alle slag dyre og gilde ting.
Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
5 Ein vis mann er sterk, og ein kunnig er veldug i kraft.
Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
6 Klok styring skal du bruka når du fører krig, hev du mange rådvise menn gjeng det godt.
Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
7 Visdom heng for høgt for fåmingen, i porten let han ikkje upp sin munn.
Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
8 Den som tenkjer på å gjere vondt, honom kallar me ein fuling.
Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
9 Synd er dårskaps råd, og spottaren er ei gruv for folk.
Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
10 Misser du modet når trengsla kjem, då er di kraft for trong.
Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
11 Berga deim som dei fører til dauden, og dei som vinglar til rettarstaden, haldt deim att!
Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
12 Um du segjer: «Me visste det ikkje, ser du, » tru ikkje han som veg hjarto, skynar det, og han som agtar på sjæli di, veit det, og han løner mannen etter hans gjerning?
Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
13 Et honning, son min, for den er god, og sjølvrunnen honning er søt for din gom.
Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
14 Lær sameleis visdom for sjæli di! Finn du honom, so hev du ei framtid, og di von skal ikkje verta til inkjes.
Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
15 Lur ikkje, du gudlause, på rettferdig manns bustad, legg ikkje heimen hans i øyde!
Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
16 For sju gonger dett den rettferdige og stend upp att, men dei gudlause stuper når ulukka kjem.
Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
17 Når din fiend’ fell, so gled deg ikkje, og når han stupar, fegnast ei ditt hjarta!
Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
18 Elles vil Herren sjå det og mislika det og venda frå honom vreiden sin.
Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
19 Harmast ei yver illgjerdsmenner, misunn ikkje dei gudlause!
Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
20 For den vonde hev ingi framtid; lampa åt gudlause sloknar.
Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
21 Ottast Herren, son min, og kongen! Gakk ikkje i lag med upprørsmenner!
Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
22 For brått kjem ulukka yver deim, og kven veit når åri deira fær ein usæl ende?
Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
23 Desse ordi er og av vismenner. Det er ikkje godt når ein gjer mannemun i domen.
Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
24 Den som segjer til den skuldige: «Du er uskuldig.» Honom vil folkeslag banna og folk forbanna;
Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
25 men deim som refsar han, gjeng det vel, og velsigning av godt kjem yver deim.
Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
26 Ein kyss på lipporne er det når einkvan gjev det rette svaret.
Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
27 Fullfør yrket ditt ute, og gjer det ferdigt for deg på marki! Sidan kann du byggja deg hus
Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
28 ver ikkje vitne mot næsten din utan grunn, for du vil vel’kje svika med lipporne dine?
Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
29 Seg ikkje: «Som han hev gjort med meg, so vil eg gjera med han. Eg vil løna mannen etter hans gjerning.»
Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
30 Eg gjekk framum ein lat manns mark, og vinhagen til eit vitlaust menneskje,
Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
31 og sjå, han var vaksen full av tistlar, grunnen var yvergrodd med netlor, og steingarden kringom var riven ned.
Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
32 Og eg skygnde på det og agta på det, eg såg det, og denne lærdomen tok eg:
Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
33 «Endå litt soving, endå litt blunding, endå litt kvild med henderne i kross!
Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
34 So kjem armodi di som ein farande fant, og naudi som skjoldvæpna mann.»
Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.