< Salomos Ordsprog 22 >
1 Eit godt namn er meir verdt enn rikdom stor, og manntekkje betre enn sylv og gull.
Hyvä sanoma on kalliimpi kuin suuri rikkaus, ja suosio on parempi kuin hopia ja kulta.
2 Rik og fatig råkast, Herren hev skapt deim alle.
Rikas ja köyhä tulevat toinen toistansa vastaan: ja Herra on ne kaikki tehnyt.
3 Den kloke ser fåren og gøymer seg, men fåmingar renner fram og lyt bøta for det.
Viisas näkee pahan, ja karttaa; taitamattomat juoksevat lävitse, ja saavat vahingon.
4 Løn for spaklynde og otte for Herren er rikdom og æra og liv.
Nöyryyden ja Herran pelvon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.
5 Klunger og snaror er på den vegen den falske gjeng, den som agtar si sjæl, held seg burte frå deim.
Orjantappurat ja paulat ovat väärän tiellä; vaan joka siitä taamma vetäytyy, hän varjelee henkensä.
6 Lær guten etter som guten er, so vik han ikkje ifrå det, um han vert gamall.
Niinkuin sinä lapsen totutat nuoruudessa, niin ei hän siitä luovu, kuin hän vanhenee.
7 Rikmann rå’r yver fatigfolk, og den som fær lån, vert træl for den som gjev.
Rikas vallitsee köyhiä, ja joka lainaksi ottaa, hän on lainaajan orja.
8 Den som sår urett, skal hausta vondt, og hans ovmods ris fær ein ende.
Joka vääryyttä kylvää, se niittäää vaivan, ja hänen pahuutensa hukkuu vitsalla.
9 Den godhjarta vert velsigna, for han gjev sitt brød til armingen.
Laupiaat silmät siunataan, sillä hän antaa leivästä köyhälle.
10 Jaga spottaren ut, so gjeng trætta med, og for skjemsla og kiv fær du fred.
Aja pilkkaaja pois, niin riita asettuu, ja tora ja häväistys lakkaa.
11 Den som elskar hjartans reinleik, den som talar vænt, han hev kongen til ven.
Joka sydämen puhtautta rakastaa, sen huulet ovat otolliset, ja kuningas on hänen ystävänsä.
12 Herrens augo vaktar kunnskap, men ord frå den utrue støyter han um.
Herran silmät varjelevat hyvän neuvon, ja kukistavat ylönkatsojan sanat.
13 Letingen segjer: «Det er ei løva der ute, eg kunde verta drepen midt på gata.»
Laiska sanoo: jalopeura on ulkona, ja minä tapetaan kadulla.
14 Ei djup grav er skjøkjemunn, den som Herren er harm på, skal falla nedi.
Porttoin suu on syvä kuoppa: joka ei Herran suosiossa ole, hän lankee siihen.
15 Vitløysa heng fast ved hjarta hjå guten, men tukteriset driv henne burt frå han.
Hulluus riippuu nuorukaisen sydämessä, vaan kurituksen vitsa ajaa sen kauvas hänestä.
16 Trykkjer du armingen, vert det honom til vinning, gjev du den rike, vert det berre til tap.
Joka köyhälle tekee vääryyttä enentääksensä tavaraansa, hänen pitää itse rikkaalle antaman, ja tosin köyhäksi tuleman.
17 Lut øyra ned og høyr på ord av vismenn vend hjarta til min kunnskap!
Kallista korvas ja kuule viisasten sanat, ja pane minun oppini sydämees.
18 For det er vænt at du deim varar i ditt hjarta; gjev dei må vera reiduge på dine lippor!
Sillä se on sinulle suloinen, jos sinä pidät sen mielessäs, ja ne sovitetaan yhteen sinun huulilles.
19 Av di du skal lita på Herren, lærer eg deg i dag, just deg.
Että sinun toivos olis Herrassa, olen minä sinua tänäpänä neuvonut; niin ota myös sinä näistä vaari.
20 Hev eg’kje skrive fyndord til deg med råder og kunnskap
Enkö minä ole suurista asioista kirjoittanut sinun etees, neuvoin ja opettain?
21 til å kunngjera deg det som rett er, sannings ord, so du med sannings ord kann svara deim som sender deg?
Osoittaakseni sinulle vahvan totuuden perustuksen, vastatakses niitä oikein, jotka sinun lähettävät.
22 Plundra ikkje ein fatigmann av di han er fatig, og tred ikkje armingen ned i porten!
Älä ryöstä köyhää, vaikka hän köyhä on, ja älä solvaise vaivaista portissa.
23 For Herren skal føra saki deira og taka livet deira som tek ifrå deim.
Sillä Herra ajaa heidän asiansa, ja sortaa heidän soortajansa.
24 Gjev deg ikkje i lag med ein som snart vert vreid, og gakk ikkje med ein bråsinna mann,
Älä antaudu vihaisen miehen seuraan, ja älä ole julman tykönä,
25 at du ikkje skal venja deg til hans vegar og få sett ei snara for livet ditt!
Ettes oppisi hänen teitänsä, ja saisi sielulles paulaa.
26 Ver ei millom deim som gjev handtak, millom deim som borgar for skuld!
Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat;
27 Når du inkje hev å betala med, kvifor skal dei taka sengi di burt under deg?
Sillä jos sinulla ei ole varaa maksaa, niin vuotees otetaan altas pois.
28 Flyt ikkje gamall merkestein som federne dine hev sett!
Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, jotka esi-isäs tehneet ovat.
29 Ser du ein mann som er dugleg i arbeidet, han skal tena hjå kongar og ikkje hjå småfolk.
Jos sinä näet nopsan miehen asiassansa, sen pitää seisoman kuninkaan edessä: ei hänen pidä seisoman halpain edessä.