Salomos Ordsprog 1
1 Ordtøke av Salomo, son til David, konge yver Israel.
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 Av deim kann ein læra visdom og age og skyna vituge ord.
viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 Og få age so ein vert klok, rettferd og rett og rettvisa.
taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 Dei kann gjeva dei urøynde klokskap, ungdomen kunnskap og ettertanke -
mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 so den vise kann høyra og auka sin lærdom og den vituge verta rådklok.
Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 Dei gjev skyn på ordtak og myrke ord, ord frå dei vise og gåtorne deira.
ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 Otte for Herren er upphav til kunnskap, uvitingar vanvyrder visdom og age.
Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 Høyr etter, son min, når far din deg agar, og kasta’kje frå deg det mor di deg lærer!
Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 For det er ein yndeleg krans for ditt hovud, og kjedor kring halsen din.
sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 Son min, når syndarar lokkar deg, samtykk ikkje!
Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 Um dei segjer: «Kom med oss! Me vil lura etter blod, setja fella for den skuldlause utan grunn;
Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
13 Me vinna oss alle slag skattar, og fyller husi våre med rov;
me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 du skal få lutskifte saman med oss, alle skal me ha same pungen.» -
heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 Son min, gakk ikkje då på vegen med deim, haldt foten din burte frå deira stig!
Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 For føterne deira spring til vondt og er snøgge til å renna ut blod.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 Men fåfengt breier dei netet for augo på alle fuglar.
Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
18 Dei lurer på sitt eige blod og set eit garn for sitt eige liv.
omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 So gjeng det kvar som riv til seg med ran, det drep sin eigen herre.
Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 Vismøyi ropar på gata og lyfter si røyst på torgi.
Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 På gatehyrna preikar ho midt i ståket, i porthallar og kring i byen ho talar:
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 «Kor lenge vil de fåkunnige elska fåkunna, og kor lenge vil spottarar ha hug til spott, og dårar hata kunnskap?
Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Snu dykk hit når eg refser! So skal åndi mi fløyma for dykk, og eg skal kunngjera dykk mine ord.
Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Eg ropa og de vilde ikkje høyra, og ingen agta på at eg rette ut handi,
Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 De brydde dykk ei um all mi råd, og ansa ikkje mitt refsings ord,
vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 So skal eg då læ når de ulukka fær, eg skal spotta når det som de ræddast kjem,
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 når det de ræddast kjem som eit uver, og uferdi dykkar fer hit som ein storm, når trengsla og naud kjem på dykk.
kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Då vil eg ikkje svara når de ropar på meg, dei skal naudleita etter meg, men ikkje finna meg.
Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 Av di dei hata kunnskap og forsmådde otte for Herren,
Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 ikkje lydde på mi råd, vanyrde all mi påminning,
eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 skal dei eta frukt av si åtferd og verta mette av sine råder.
saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 For einvisa drep dei einfaldne, og tryggleiken dårarne tyner.
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 Men den bur trygt, som høyrer på meg, verna um ulukke-rædsla.»
Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
