Jobs 28
1 Sylv hev sin stad, der dei det finn, og gullet, som dei reinsa vinn,
Hopialla on hänen lähtemisensä, ja kullalla sia, jossa valetaan.
2 og jarn fram or jordi fær, og kopar ut or steinen bræ’r;
Rauta otetaan maasta, ja kivistä vaski valetaan.
3 På natteskuggen gjer dei slutt og myrkheims steinar granskar ut.
Pimeydelle asetti hän lopun, ja kaiken täydellisyyden hän tutki, niin myös kiven, joka paksussa pimeydessä on, ja kuoleman varjon.
4 Djupt under by med annsamt liv i gruvor bergmenn kliv og sviv.
Siitä vuotaa senkaltainen osa, että ympäriasuvaiset ei taida siitä jalkaisin käydä ylitse: se tyhjetään ihmisiltä ja vuotaa pois.
5 På jordi brødkorn fram dei driv, men inni upp som eld dei riv.
Vilja kasvaa maasta, jonka alla se muutetaan niinkuin tuulelta.
6 Safiren sit i steinar der, og der seg og gullklumpar ter,
Saphiri löydetään muutamista paikoista, ja maan kokkareita, joissa kultaa on.
7 Ei ørnen kjenner denne veg, for haukesyn han løyner seg.
Sitä polkua ei ole yksikään lintu tuntenut, eikä variksen silmä nähnyt.
8 Ei stolte rovdyr vegen fann, og løva aldri gjeng på han.
Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotkuneet, eikä jalopeura käynyt sen päällä.
9 På harde steinen dei handi legg; då sturtar mang ein bergevegg.
Kädellä kallioon ruvetaan, ja vuoret ylösalaisin kukistetaan.
10 I berget seg gangar grev og skodar mang ein skatt so gjæv.
Ojat lasketaan kallioista, ja kaikkein kalliimmatkin näkee silmä.
11 Dei dytter til for rennand’ å, det løynde fram for ljoset må.
Virrat estetään juoksemasta, ja ne ilmoitetaan, mitkä näissä peitetyt ovat.
12 Men visdomen, kvar er han å få? Og kvar skal ein vitet nå?
Mutta kusta taito löydetään, ja kussa on ymmärryksen sia?
13 Slett ingen veit hans verd og vinst; i manneheim han ikkje finst;
Ei yksikään ihminen tiedä hänen siaansa, eikä löydeta elävien maasta.
14 Avgrunnen dyn: «Her ei han er!» Og havet segjer: «Ikkje her!»
Syvyys sanoo: ei se ole minussa, ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.
15 Du kann’kje kjøpa han for gull, men sylv ei vega prisen full,
Ei hänestä anneta kultaa, eikä hopiaa punnita sen hinnaksi.
16 og ei for gull ifrå Ofir, ei for onyks, ei for safir.
Ei Ophirin kulta, eli kalliit Onikin ja Saphirin kivet ole verratut hänen kanssansa.
17 Ei gull og glas er nok til kaup, og ei til byte fingull-staup.
Kulta ja kallis kivi ei taideta siihen verrattaa, eikä se taideta vaihetettaa kultaisiin astioihin.
18 Korall, krystall gjeld ikkje her. Visdom er meir enn perlor verd.
Ramot ja Gabis ei ole mitään sen suhteen: se pidetään kalliimpana päärlyjä.
19 Topas frå Kus er altfor ring, ja, reinast gull vert ingen ting.
Topatsi Etiopiasta ei ole siihen verrattava, ja puhtain kulta ei maksa mitään sen suhteen.
20 Visdomen, kvar kjem han ifrå? Og kvar skal ein til vitet nå?
Kusta siis taito tulee? ja kussa on ymmärryksen sia?
21 Det ingen veit på denne jord; ei fugl det fann, kvar helst han for.
Hän on peitetty kaikkein elävien silmistä, ja salattu taivaan linnuiltakin.
22 Avgrunn og daude segjer greidt: «Eit gjetord er alt det me veit.»
Kadotus ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen sanomansa.
23 Men Gud han kjenner denne veg; han veit kvar visdom løyner seg.
Jumala tietää hänen tiensä, ja hän tuntee hänen siansa.
24 Han skodar heilt til heimsens tram, og under himmeln ser han fram.
Sillä hän katselee maan ääriin, ja näkee kaikki, mitä taivaan alla on,
25 Då vinden han med vegti vog og sette mål for vatnet og,
Niin että hän antaa tuulelle hänen painonsa ja vedelle hänen mittansa.
26 då han gav regnet lovi si og ljomet veg å ganga i,
Koska hän asetti sateelle määrän ja pitkäisen tulen leimauksille hänen tiensä,
27 då såg han og synte fram og granska honom umhugsam.
Silloin näki hän sen ja luki sen: hän valmisti sen ja myös tutki sen,
28 Til menneskja han sagde so: «I Herrens otte visdom sit, og fly det vonde, det er vit.»»
Ja sanoi ihmiselle: katso, Herran pelko on taito; ja karttaa pahaa on ymmärrys.
