Jobs 22
1 Då tok Elifaz frå Teman til ords og sagde:
Silloin vastasi Eliphas Temanilainen, ja sanoi:
2 «Er mannen vel til gagn for Gud? Nei, vitug mann seg sjølv mun gagna.
Mitä mies taitaa Jumalalle hyödyllinen olla? vaan itsiänsä taitaa ymmärtäväinen hyödyttää.
3 Hev Allvald bate av di rettferd? Er det hans vinst, at rett du ferdast?
Luuletkos Kaikkivaltiaalle kelpaavan, että sinus luet hurskaaksi? eli mitä se auttais, ehkä sinun ties olisivat ilman rikosta?
4 Er det din gudlegdom han refser, når han med deg held rettargang?
Luuletkos, että hän pelkää sinua rangaista ja käydä oikeudelle kanssas?
5 Hev ei din vondskap vore stor og dine syndar utan ende?
Eikö sinun pahuutes ole suuri? Ja sinun vääryydelläs ei ole loppua.
6 Grunnlaust du panta dine brøder; halvnakne drog du klædi av;
Sinä olet ottanut pantin veljeltäs ilman syytä, ja olet riisunut vaatteen alastomalta.
7 den trøytte gav du ikkje vatn, den svoltne negta du ditt brød.
Et sinä ole antanut väsyneelle vettä juoda; sinä olet kieltänyt isoovaiselta leivän.
8 Det er den sterke som eig landet, den stolte hev si bustad der.
Mutta voimallinen sai omistaa maan, ja arvossa pidettävä sai siinä asua.
9 Du jaga enkjor burt tomhendt’ burt, slo armen av på faderlause.
Lesket olet sinä laskenut tyhjänä, ja taittanut orpoin käsivarret.
10 Difor ligg snaror kringum deg, og rædsla skræmer deg so brått.
Sentähden olet sinä kierretty pauloilla, ja hämmästys on sinun äkisti peljättänyt,
11 Ell’ vert du ikkje myrkret var, den flaum som fossar yver deg?
Eli pimeys, ettes näkisi; ja vedenpaljous on peittänyt sinun.
12 Bur ikkje Gud i himmelhøgd, sjå øvste stjernor, høgt dei sit!
Eikö Jumala ole ylhäällä taivaissa? Ja katsos ylimmäisiä tähtiä, että ne korkiat ovat.
13 Du segjer so: «Kva veit vel Gud? Kann attum skyerne han døma?
Ja sinä sanot: mitä Jumala tietää? taitaneeko hän tuomita sitä, mikä pimeydessä on?
14 For skyer dimmer augo hans; han hev sin gang på himmelkvelven.»
Pilvet peittävät hänen, ettei hän näe: hän vaeltaa taivaan ympäristöllä.
15 Seg, vil du fylgja fortids-vegen, den stig som illverksmenner gjekk?
Tahdotkos tuta maailman polkuja, joita väärät ihmiset käyneet ovat?
16 Dei som i utid tekne vart - og deira grunn flaut burt i flaum -
Jotka ennen aikaansa hukkuneet ovat, ja vesi on liottanut heidän perustuksensa.
17 som sagde til Gud: «Haldt du deg burte!» Kva skulde Allvald vel deim gjera?
Ne jotka sanovat Jumalalle: mene meistä pois! mitä Kaikkivaltias taitais heidän tehdä.
18 Endå han signa deira hus - langt burt frå meg med gudlaus råd!
Vaikka hän on täyttänyt heidän huoneensa tavaralla; mutta jumalattomain neuvo olkoon kaukana minusta.
19 Rettvise folk det såg med gleda, og den skuldlause spotta deim:
Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viatoin pilkkaa heitä.
20 «Fiendarn’ våre gjekk til grunns! Sjå elden øydde det dei leivde!»
Meidän varamme ei pidä hukkuman, vaan heidän tähteensä pitää tulen polttaman.
21 Vert ven med honom, og få fred! So skal og lukka timast deg.
Niin sovi nyt hänen kanssansa, ja ole rauhallinen; siitä saat paljon hyvää.
22 Og tak so lærdom av hans munn, og legg deg ordi hans på hjarta!
Kuule lakia hänen suustansa, ja käsitä hänen puheensa sinun sydämees.
23 Vend um til Allvald, då du byggjest og jagar syndi frå ditt tjeld.
Jos sinä käännät sinus Kaikkivaltiaan tykö, niin sinä rakennetaan, ja saatat vääryyden kauvas majastas.
24 Kast gullet ditt i moldi ned - Ofir-gull millom bekkjesteinar.
Niin sinä annat kullan mullasta, ja ojan kivistä kalliin kullan.
25 Allvald skal vera då ditt gull og haugar utav sylv for deg.
Kaikkivaltias on sinun kultas, ja hopiaa pitää sinulla paljo oleman.
26 Då skal du frygda deg i Allvald, di åsyn lyfta upp til Gud.
Silloin sinun ilos pitää oleman Kaikkivaltiaassa, ja nostaman kasvos Jumalan tykö.
27 Og når du ropar, vil han høyra, so du kann halda det du lovar.
Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä maksat lupaukses.
28 Det du deg etlar, skal du vinna, og ljos skal skina på din veg.
Mitä aioit, sen hän antaa sinulle menestyä; ja valkeus paistaa sinun teilläs.
29 Gjeng vegen ned, du ropar: «Upp!» Han hjelpar den bljug-øygde mann.
Sillä ne jotka itsensä nöyryyttävät, korottaa hän, ja se joka silmänsä painaa alas, vapautetaan.
30 Ja, ikkje-skuldfri mann han bergar, frelst vert han ved di reine hand.»
Sekin, joka ei viatoin ole, autetaan ja pelastetaan sinun kättes puhtauden tähden.
