< Jobs 18 >
1 Då tok Bildad frå Suah til ords og sagde:
Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
2 «Kor lenge driv de jagt på ord? Gjev gaum, lat oss so talast ved!
Koska te lakkaatte puhumasta? ymmärtäkäät ensin, ja puhukaamme sitte.
3 Kvi skal me reknast liksom fe, som ureine i dykkar augo?
Miksi me pidetään niinkuin juhdat, ja olemme niin saastaiset teidän silmäinne edestä?
4 Å, du som riv deg sund i sinne, skal jordi øydast for di skuld? Skal fjellet flytjast frå sin stad?
Tahdotkos revetä kiukussas? luuletkos, että maa sinun tähtes hyljätään ja kallio siirretään siastansa?
5 Men sløkt vert ljoset for den vonde, og hans åre-eld skal ikkje skina.
Jumalattoman valkeus pitää myös sammutettaman, ja hänen valkiansa kipinä ei pidä paistaman.
6 I tjeldet hans vert ljoset myrkt, og lampa sloknar yver han.
Hänen majassansa pitää valkeus tuleman pimeydeksi, ja hänen kynttilänsä pitää siinä sammutettaman.
7 Hans sterke stig vert snævra inn; han snåvar yver sine planar.
Hänen voimansa askeleet pitää ahdistettaman; ja hänen neuvonsa pitää hänen maahan sysäämän.
8 Hans fot vert fløkt i garnet inn, og upp i netet ferdast han;
Sillä hän on viety jalkoinensa paulaan, ja vaeltaa verkossa.
9 og snara triv um hælen hans, og gildra tek på honom fat.
Paula pitää pitämän hänen kantapäänsä, ja ryövärit pitää hänen käsittämän.
10 I jordi løynde gildror lurer, og fellor ventar på hans veg.
Hänen paulansa on viritetty maan päälle, ja hänen satimensa hänen polullensa.
11 Og rædslor trugar rundt ikring og skræmer han for kvart eit stig.
Kaikin tahoin pitää kauhistukset häntä peljättämän, ja hänen jalkansa eksyttämän.
12 Ulukka hungrar etter han, og vondt vil føra han til fall,
Nälkä pitää oleman hänen tavaransa, ja onnettomuus pitää oleman valmistettu hänen kylkeensä.
13 vil eta kvar ein led og lem, ja, det vil daudens eldste son.
Hänen nahkansa vahvuus pitää kulutettaman, ja hänen väkevyytensä pitää kuoleman esikoisen syömän.
14 Hans trygd er rivi frå hans tjeld; du sender han til rædsle-kongen.
Hänen toivonsa pitää revittämän ylös juurinensa hänen majastansa, ja hän pitää ajettaman pelkoin kuninkaan tykö.
15 I huset hans bur framande, det vert strått svåvel på hans bustad.
Se on asuva hänen majassansa hänen puutteensa tähden: hänen majansa päälle pitää tulikiveä viskottaman.
16 Hans rot i grunnen turkar ut; den høge kruna visnar burt.
Alhaalta pitää hänen juurensa kuivettuman, ja ylhäältä hänen elonsa niitettämän.
17 Hans minne kverv frå jordi burt, og namnlaus vert han vidt og breidt.
Hänen muistonsa pitää hukkuman maan päältä, ja ei pidä ensinkään hänellä nimeä oleman kadulla.
18 Frå ljos til myrker driv dei honom og jagar han frå landi burt.
Hän pitää ajettaman valkeudesta pimeyteen, ja pitää maalta heitettämän pois.
19 Han barnlaus vert i eige folk; i heimen hans slepp ingen undan.
Ei hänellä pidä yhtään lasta oleman, eikä lasten lasta hänen kanssansa; ja ei pidä yhtään hänen asuinsioihinsa jäämän.
20 Og vestmenn støkk for dagen hans, og austmenn vert av rædsla slegne.
Ne jotka hänen perässänsä tulevat, pitää hämmästymän hänen päivästänsä, ja ne jotka hänen edellänsä ovat olleet, pitää peljästymän.
21 Just soleis gjeng det nidings hus, den heim der ingen kjenner Gud.»
Tämä on jumalattoman maja, ja tämä on sen sia, joka ei Jumalasta mitään tiedä.