Salmenes 91
1 Den som sitter i den Høiestes skjul, som bor i den Allmektiges skygge,
Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy,
2 han sier til Herren: Min tilflukt og min borg, min Gud som jeg setter min lit til!
se sanoo: "Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan".
3 For han frir dig av fuglefangerens snare, fra ødeleggende pest.
Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta.
4 Med sine vingefjærer dekker han dig, og under hans vinger finner du ly; hans trofasthet er skjold og vern.
Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.
5 Du skal ikke frykte for nattens redsler, for pil som flyver om dagen,
Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta,
6 for pest som farer frem i mørket, for sott som ødelegger om middagen.
et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee.
7 Faller tusen ved din side og ti tusen ved din høire hånd, til dig skal det ikke nå.
Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.
8 Du skal bare skue det med dine øine, og se hvorledes de ugudelige får sin lønn.
Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan. -
9 For du, Herre, er min tilflukt. Den Høieste har du gjort til din bolig;
Sillä: "Sinä, Herra, olet minun turvani". -Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.
10 intet ondt skal vederfares dig, og ingen plage skal komme nær til ditt telt.
Ei kohtaa sinua onnettomuus, eikä vitsaus lähesty sinun majaasi.
11 For han skal gi sine engler befaling om dig at de skal bevare dig på alle dine veier.
Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.
12 De skal bære dig på hendene, forat du ikke skal støte din fot på nogen sten.
He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.
13 På løve og huggorm skal du trå; du skal trå ned unge løver og slanger.
Sinä kuljet leijonan ja kyykäärmeen ylitse, sinä tallaat nuorta jalopeuraa ja lohikäärmettä. -
14 For han henger fast ved mig, og jeg vil utfri ham; jeg vil føre ham i sikkerhet, for han kjenner mitt navn.
"Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.
15 Han skal påkalle mig, og jeg vil svare ham; jeg er med ham i nøden, jeg vil utfri ham og føre ham til ære.
Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.
16 Med et langt liv vil jeg mette ham og la ham skue min frelse.
Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen."
