Salmenes 66
1 Til sangmesteren; en sang, en salme. Rop med fryd for Gud, all jorden!
Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,
2 Syng ut hans navns ære, gi ham ære til hans pris!
veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.
3 Si til Gud: Hvor forferdelige er dine gjerninger! For din store makts skyld skal dine fiender hykle for dig.
Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.
4 All jorden skal tilbede dig og lovsynge dig, de skal lovsynge ditt navn. (Sela)
Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. (Sela)
5 Kom og se Guds gjerninger! Han er forferdelig i gjerning mot menneskenes barn.
Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.
6 Han gjorde havet om til tørt land, gjennem strømmen gikk de til fots; der gledet vi oss i ham.
Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.
7 Han hersker med sitt velde evindelig, hans øine gir akt på hedningene; de gjenstridige må ikke ophøie sig. (Sela)
Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. (Sela)
8 I folkeslag, lov vår Gud og forkynn hans pris med høi røst,
Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.
9 han som holdt vår sjel i live og ikke lot vår fot vakle!
Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.
10 For du prøvde oss, Gud, du renset oss, likesom de renser sølv.
Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.
11 Du førte oss inn i et garn, du la en trykkende byrde på våre lender.
Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.
12 Du lot mennesker fare frem over vårt hode; vi kom i ild og i vann. Men du førte oss ut til vederkvegelse.
Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.
13 Jeg vil gå inn i ditt hus med brennoffer, jeg vil gi dig det jeg har lovt,
Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,
14 det som gikk over mine leber, og som min munn talte i min nød.
joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.
15 Jeg vil ofre dig brennoffere av fett kveg med duft av værer; jeg vil ofre okser tillikemed bukker. (Sela)
Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. (Sela)
16 Kom, hør, alle I som frykter Gud; jeg vil fortelle hvad han har gjort mot min sjel.
Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
17 Til ham ropte jeg med min munn, og lovsang var under min tunge.
Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
18 Hadde jeg urett for øie i mitt hjerte, så vilde Herren ikke høre.
Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
19 Men Gud har hørt, han har aktet på mitt bønnerop.
Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.
20 Lovet være Gud, som ikke avviste min bønn og ikke tok sin miskunnhet fra mig!
Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.
