< Salmenes 46 >
1 Til sangmesteren; av Korahs barn; efter Alamot; en sang. Gud er vår tilflukt og vår styrke, en hjelp i trengsler, funnet såre stor.
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten laulu, korkeassa äänialassa. Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva.
2 Derfor frykter vi ikke, om jorden omskiftes, og om fjell rokkes i havets hjerte,
Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat,
3 om dets bølger bruser og skummer, og fjell bever ved dets overmot. (Sela)
vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta. (Sela)
4 En strøm - dens bekker gleder Guds stad, den Høiestes hellige bolig.
Virta lähteinensä ilahuttaa Jumalan kaupungin, Korkeimman pyhät asunnot.
5 Gud er midt i den, den skal ikke rokkes; Gud hjelper den når morgenen bryter frem.
Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa.
6 Folkeferd bruste, riker blev rokket; han lot sin røst høre, jorden smeltet.
Pakanat pauhaavat, valtakunnat horjuvat; kun hän jylisee, huojuu maa.
7 Herren, hærskarenes Gud, er med oss; Jakobs Gud er vår faste borg. (Sela)
Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. (Sela)
8 Kom, se Herrens gjerninger, som har gjort ødeleggelse på jorden!
Tulkaa, katsokaa Herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä:
9 Han gjør ende på krigene over hele jorden, bryter buen sønder og hugger spydet av; vognene brenner han op med ild.
hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tulessa.
10 Hold op og kjenn at jeg er Gud! Jeg er ophøiet iblandt folkene, ophøiet på jorden.
"Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä."
11 Herren, hærskarenes Gud, er med oss; Jakobs Gud er vår faste borg. (Sela)
Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. (Sela)