Salmenes 121

1 En sang ved festreisene. Jeg løfter mine øine op til fjellene; hvor skal min hjelp komme fra?

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.

2 Min hjelp kommer fra Herren, himmelens og jordens skaper.

Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.

3 Han skal ingenlunde la din fot vakle, din vokter skal ingenlunde slumre.

Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.

4 Se, han slumrer ikke og sover ikke, Israels vokter.

Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.

5 Herren er din vokter, Herren er din skygge ved din høire hånd.

Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,

6 Solen skal ikke stikke dig om dagen, ei heller månen om natten.

Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.

7 Herren skal bevare dig fra alt ondt, han skal bevare din sjel.

Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!

8 Herren skal bevare din utgang og din inngang fra nu av og inntil evig tid.

Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!