Salmenes 115
1 Ikke oss, Herre, ikke oss, men ditt navn gi du ære for din miskunnhets, for din trofasthets skyld!
Ei meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimelles anna kunnia, sinun armos ja totuutes tähden.
2 Hvorfor skal hedningene si: Hvor er nu deres Gud?
Miksi pakanat sanovat: kussa on nyt heidän Jumalansa?
3 Vår Gud er jo i himmelen; han gjør alt det han vil.
Mutta meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikänä hän tahtoo, sen hän tekee.
4 Deres avguder er sølv og gull, et verk av menneskehender.
Vaan heidän epäjumalansa ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.
5 De har munn, men taler ikke; de har øine, men ser ikke;
Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe.
6 de har ører, men hører ikke; de har nese, men lukter ikke.
Heillä ovat korvat, ja ei kuule: heillä ovat sieraimet, ja ei haista.
7 Deres hender føler ikke, deres føtter går ikke; de gir ingen lyd med sin strupe.
Heillä ovat kädet, ja ei rupee: heillä ovat jalat, ja ei käy; ja ei puhu kurkustansa.
8 Som de selv er, blir de som gjør dem, hver den som setter sin lit til dem.
Jotka niitä tekevät, ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.
9 Israel, sett din lit til Herren! Han er deres hjelp og deres skjold.
Mutta Israel toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
10 Arons hus, sett eders lit til Herren! Han er deres hjelp og deres skjold.
Aaronin huone toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
11 I som frykter Herren, sett eders lit til Herren! Han er deres hjelp og deres skjold.
Jotka Herraa pelkäävät, toivokaan myös Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
12 Herren kom oss i hu; han skal velsigne, han skal velsigne Israels hus, han skal velsigne Arons hus,
Herra muistaa meitä ja siunaa meitä: hän siunaa Israelin huoneen, hän siunaa Aaronin huoneen.
13 han skal velsigne dem som frykter Herren, de små med de store.
Hän siunaa ne, jotka Herraa pelkäävät, sekä pienet että suuret.
14 Herren la eder vokse i tall, eder og eders barn!
Herra siunatkoon teitä enemmin ja enemmin, teitä ja teidän lapsianne.
15 Velsignet være I av Herren, himmelens og jordens skaper!
Te olette Herran siunatut, joka taivaat ja maan on tehnyt.
16 Himmelen er Herrens himmel, men jorden har han gitt menneskenes barn.
Taivasten taivaat ovat Herran; mutta maan on hän ihmisten lapsille antanut.
17 De døde lover ikke Herren, ingen av dem som farer ned i dødsrikets stillhet;
Kuolleet ei taida Herraa kiittää, eikä ne, jotka menevät alas hiljaisuuteen.
18 men vi skal love Herren fra nu av og inntil evig tid. Halleluja!
Mutta me kiitämme Herraa, hamasta nyt ja ijankaikkiseen, Halleluja!
