< Salomos Ordsprog 21 >
1 Kongens hjerte er som bekker i Herrens hånd, han bøier det dit han vil.
Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
2 Alle en manns veier er rette i hans egne øine, men Herren veier hjertene.
Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
3 Å gjøre rett og skjel er mere verdt for Herren enn offer.
Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
4 Stolte øine og overmodig hjerte - de ugudeliges lampe blir dem til synd.
Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
5 Den flittiges tanker fører bare til vinning, men hastverk bare til tap.
Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
6 Rikdom som vinnes ved svikefull tunge, er et pust som blir borte i luften, og den fører til døden.
Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
7 De ugudeliges vold skal rykke dem selv bort, fordi de ikke vilde gjøre det som rett er.
Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
8 Skyldtynget manns vei er kroket, men den renes ferd er ærlig.
Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
9 Bedre å bo i et hjørne på taket enn med trettekjær kvinne i felles hus.
Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
10 Den ugudeliges sjel har lyst til det onde; hans næste finner ikke barmhjertighet hos ham.
Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
11 Når du straffer en spotter, blir den uforstandige vis, og når du lærer en vis, tar han imot kunnskap.
Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
12 Den Rettferdige gir akt på den ugudeliges hus; han styrter de ugudelige i ulykke.
vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
13 Den som lukker sitt øre for den fattiges skrik, han skal selv rope, men ikke få svar.
Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
14 En gave i lønndom stiller vrede, og en hemmelig foræring stiller stor harme.
Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
15 Det er en glede for den rettferdige å gjøre rett, men en redsel for dem som gjør urett.
Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
16 Det menneske som forviller sig fra klokskaps vei, skal havne blandt dødningene.
Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
17 Fattig blir den som elsker glade dager; den som elsker vin og olje, blir ikke rik.
Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
18 Den ugudelige blir løsepenge for den rettferdige, og den troløse kommer i de opriktiges sted.
Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
19 Bedre å bo i et øde land enn hos en arg og trettekjær kvinne.
Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
20 Kostelige skatter og olje er det i den vises hus, men dåren gjør ende på det.
Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
21 Den som jager efter rettferdighet og miskunnhet, han skal finne liv, rettferdighet og ære.
Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
22 Den vise inntar de veldiges by og river ned det vern som den satte sin lit til.
Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
23 Den som varer sin munn og sin tunge, frir sitt liv fra trengsler.
Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
24 Den som er overmodig og opblåst, kalles en spotter; han farer frem i ustyrlig overmot.
Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
25 Den lates attrå dreper ham, fordi hans hender nekter å arbeide.
Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
26 Hele dagen attrår og attrår han, men den rettferdige gir og sparer ikke.
Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
27 De ugudeliges offer er en vederstyggelighet, og enda mere når de bærer det frem og har ondt i sinne!
Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
28 Et løgnaktig vidne skal omkomme, men en mann som hører efter, skal alltid få tale.
Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
29 En ugudelig mann ter sig frekt, men den opriktige går sin vei rett frem.
Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
30 Det finnes ingen visdom og ingen forstand og intet råd mot Herren.
Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
31 Hesten gjøres ferdig for stridens dag, men seieren hører Herren til.
Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.