< Salomos Ordsprog 18 >

1 Den egensindige følger bare sin egen lyst; mot alle kloke råd viser han tenner.
Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
2 Dåren bryr sig ikke om å være forstandig, men vil bare vise hvad han tenker i sitt hjerte.
Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
3 Når den ugudelige kommer, kommer også forakt, og med skammen følger spott.
Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
4 Ordene i en manns munn er dype vann, visdoms kilde er en fremvellende bekk.
Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
5 Det er ille å gi den skyldige medhold, å bøie retten for den rettferdige.
Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
6 Dårens leber volder trette, og hans munn roper efter pryl.
Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
7 Dårens munn er til ulykke for ham selv, og hans leber er en snare for hans liv.
Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
8 En øretuters ord er som velsmakende retter, og de trenger ned i hjertets indre.
Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
9 Den som er lat i sin gjerning, er også en bror til ødeleggeren.
Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
10 Herrens navn er et fast tårn; til det løper den rettferdige og blir berget.
Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
11 Den rikes gods er hans festning og som en høi mur i hans egen tanke.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
12 Forut for fall ophøier en manns hjerte sig, men ydmykhet går forut for ære.
Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
13 Når en svarer før han hører, da blir det til dårskap og skam for ham.
Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
14 En manns mot kan holde ham oppe i hans sykdom; men et nedslått mot - hvem kan bære det?
Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
15 Den forstandiges hjerte kjøper kunnskap, og de vises øre søker kunnskap.
Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
16 Et menneskes gave gir ham rum og fører ham frem for store herrer.
Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
17 Den som taler først i en rettsstrid, synes å ha rett; men så kommer motparten og gransker hans ord.
Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
18 Loddet gjør ende på tretter og skiller mellem de mektige.
Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
19 En bror som en har gjort urett mot, er vanskeligere å vinne enn en festning, og trette med ham er som en bom for en borg.
Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
20 Ved frukten av en manns munn mettes hans buk; med sine lebers grøde blir han mettet.
Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
21 Død og liv er i tungens vold, og hver den som gjerne bruker den, skal ete dens frukt.
Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
22 Den som har funnet en hustru, har funnet lykke og fått en nådegave av Herren.
Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
23 I ydmyke bønner taler den fattige, men den rike svarer med hårde ord.
Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
24 En mann med mange venner går det ille; men der er venner som henger fastere ved en enn en bror.
Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.

< Salomos Ordsprog 18 >