Salomos Ordsprog 13
1 En vis sønn hører på sin fars tilrettevisning, men en spotter hører ikke på irettesettelse.
Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.
2 Av sin munns frukt nyter en mann godt, men de troløses hu står til vold.
Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.
3 Den som vokter sin munn, bevarer sitt liv; den som lukker sine leber vidt op, ham blir det til ulykke.
Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.
4 Den late attrår og får intet, men de flittige næres rikelig.
Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.
5 Den rettferdige hater løgnaktige ord, men den ugudelige gjør det som ondt og skammelig er.
Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.
6 Rettferdighet verner den som lever ustraffelig, men ugudelighet feller den som gjør synd.
Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.
7 Den ene ter sig som en rik mann og har dog slett ingen ting, og den andre ter sig som en fattig mann og har dog meget gods.
Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.
8 En manns rikdom er løsepenger for hans liv, men den fattige er det ingen som truer.
Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.
9 De rettferdiges lys skinner lystig, men de ugudeliges lampe slukner.
Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.
10 Ved overmot voldes bare trette, men hos dem som lar sig råde, er visdom.
Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.
11 Lett vunnet rikdom minker, men den som samler litt efter litt, øker sitt gods.
Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.
12 Langvarig venting gjør hjertet sykt, men et opfylt ønske er et livsens tre.
Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.
13 Den som forakter ordet, ødelegger sig selv; men den som frykter budet, han får lønn.
Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.
14 Den vises lære er en livsens kilde, ved den slipper en fra dødens snarer.
Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.
15 Ved god forstand vinner en menneskenes yndest, men de troløses vei er hård.
Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.
16 Hver den som er klok, går frem med forstand, men en dåre utbreder dårskap.
Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.
17 Et ugudelig sendebud faller i ulykke, men et trofast bud er lægedom.
Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.
18 Armod og skam får den som ikke vil vite av tukt; men den som akter på refselse, blir æret.
Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.
19 Opfylt ønske er søtt for sjelen, men å holde sig fra det onde er en vederstyggelighet for dårer.
Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.
20 Søk omgang med de vise, og du skal bli vis; men dårers venn går det ille.
Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.
21 Ulykke forfølger syndere, men rettferdige lønnes med godt.
Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.
22 Den gode efterlater arv til barnebarn, men synderens gods er gjemt til den rettferdige.
Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.
23 De fattiges nyland gir meget føde; men mangen rykkes bort fordi han ikke gjør det som rett er.
Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.
24 Den som sparer sitt ris, hater sin sønn; men den som elsker ham, tukter ham tidlig.
Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.
25 Den rettferdige eter så han blir mett, men de ugudeliges buk blir tom.
Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.
