Salomos Ordsprog 10
1 Salomos ordsprog. En vis sønn gleder sin far, men en uforstandig sønn er sin mors sorg.
Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
2 Ugudelighets skatter gagner ikke, men rettferdighet frir fra døden.
Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.
3 Herren lar ikke den rettferdige sulte, men de ugudeliges attrå støter han bort.
Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.
4 Den som arbeider med lat hånd, blir fattig, men den flittiges hånd gjør rik.
Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
5 En klok sønn samler om sommeren; en dårlig sønn sover i høsttiden.
Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.
6 Velsignelser kommer over den rettferdiges hode, men de ugudeliges munn skal deres vold skjule.
Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
7 Den rettferdiges minne lever i velsignelse, men de ugudeliges navn råtner bort.
Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
8 Den som har visdom i hjertet, tar imot Guds bud; men den som har dårens leber, går til grunne.
Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.
9 Den som vandrer i ustraffelighet, vandrer trygt, og den som går krokveier, blir opdaget.
Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.
10 Den som blunker med øiet, volder smerte, og den som har dårens leber, går til grunne.
Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.
11 Den rettferdiges munn er en livsens kilde, men de ugudeliges munn skal deres vold skjule.
Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
12 Hat vekker trette, men kjærlighet dekker over alle overtredelser.
Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
13 På den forstandiges leber finnes visdom, men stokken er for den uforstandiges rygg.
Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.
14 De vise gjemmer på kunnskap, men dårens munn truer med ødeleggelse.
Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.
15 Rikmanns gods er hans faste stad; de fattiges armod er deres ødeleggelse.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
16 Det som den rettferdige vinner, blir ham til liv; den ugudeliges inntekt blir ham til synd.
Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.
17 En vei til liv er den som akter på tukt; men den som forakter tilrettevisning, fører vill.
Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.
18 Den som skjuler hat, har falske leber, og den som fører ut ondt rykte, han er en dåre.
Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.
19 Hvor det er mange ord, mangler det ikke på synd; men den som holder sine leber i tømme, er klok.
Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.
20 Den rettferdiges tunge er som utsøkt sølv; de ugudeliges hjerte er intet verdt.
Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.
21 Den rettferdiges leber nærer mange, men dårer dør, fordi de er uten forstand.
Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.
22 Det er Herrens velsignelse som gjør rik, og eget strev legger ikke noget til.
Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
23 For dåren er det en lyst å gjøre skamløse gjerninger, men visdom er en lyst for den forstandige mann.
Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.
24 Det som den ugudelige gruer for, det skal komme over ham; men de rettferdiges ønsker skal Gud opfylle.
Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.
25 Når en storm farer forbi, så er den ugudelige ikke mere; men den rettferdige har en evig grunnvoll.
Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.
26 Som eddik for tennene og røk for øinene, slik er den late for den som sender ham.
Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.
27 Herrens frykt forlenger livet, men de ugudeliges år forkortes.
Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.
28 De rettferdige har glede i vente, men de ugudeliges håp blir til intet.
Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.
29 Herrens vei er en fast borg for den ustraffelige, men den er ødeleggelse for dem som gjør urett.
Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.
30 De rettferdige skal aldri rokkes, men de ugudelige skal ikke få bo landet.
Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.
31 Den rettferdiges munn bærer visdoms frukt, men den falske tunge skal skjæres av.
Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.
32 Den rettferdiges leber forstår hvad der er til behag, men de ugudeliges munn er bare falskhet.
Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.
