Matteus 14
1 På den tid fikk fjerdingsfyrsten Herodes høre ryktet om Jesus,
Siihen aikaan neljännysruhtinas Herodes kuuli maineen Jeesuksesta.
2 og han sa til sine tjenere: Dette er døperen Johannes; han er opstanden fra de døde, og derfor er det disse krefter er virksomme i ham.
Ja hän sanoi palvelijoilleen: "Se on Johannes Kastaja; hän on noussut kuolleista, ja sentähden nämä voimat hänessä vaikuttavat".
3 Herodes hadde grepet Johannes og bundet ham og kastet ham i fengsel for Herodias' skyld, som var hans bror Filips hustru.
Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni ja sitonut hänet ja pannut vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, tähden.
4 For Johannes hadde sagt til ham: Det er dig ikke tillatt å ha henne.
Sillä Johannes oli sanonut hänelle: "Sinun ei ole lupa pitää häntä".
5 Og han vilde gjerne slå ham ihjel, men fryktet for folket; for de holdt ham for en profet.
Ja Herodes olisi tahtonut tappaa Johanneksen, mutta pelkäsi kansaa, sillä he pitivät häntä profeettana.
6 Men da det var Herodes' fødselsdag, danset Herodias' datter for dem, og Herodes syntes om henne;
Mutta kun Herodeksen syntymäpäivä tuli, tanssi Herodiaan tytär heidän edessään, ja se miellytti Herodesta;
7 derfor lovte han med ed å gi henne hvad hun vilde be om.
sentähden hän valalla vannoen lupasi antaa hänelle, mitä ikinä hän anoisi.
8 Men hun sa efter sin mors råd: Gi mig hit døperen Johannes' hode på et fat!
Niin hän äitinsä yllytyksestä sanoi: "Anna tuoda minulle tänne lautasella Johannes Kastajan pää".
9 Og kongen blev ille til mote, men for sine eders og for gjestenes skyld bød han at det skulde gis henne,
Silloin kuningas tuli murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän käski antaa sen.
10 og han sendte sine folk avsted og lot Johannes halshugge i fengslet.
Ja hän lähetti lyömään Johannekselta pään poikki vankilassa.
11 Og de kom med hans hode på et fat og gav det til piken, og hun bar det til sin mor.
Ja hänen päänsä tuotiin lautasella ja annettiin tytölle; ja tämä vei sen äidilleen.
12 Og hans disipler kom til og tok hans legeme og begravde det; og de gikk og fortalte det til Jesus.
Ja hänen opetuslapsensa tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa ja hautasivat hänet; ja he menivät ja ilmoittivat asian Jeesukselle.
13 Da Jesus hørte det, drog han derfra i en båt avsides til et øde sted, og da folket fikk høre det, fulgte de efter ham til fots fra byene.
Kun Jeesus sen kuuli, lähti hän sieltä venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. Ja tämän kuultuaan kansa meni jalkaisin kaupungeista hänen jälkeensä.
14 Og da han gikk i land, så han meget folk, og han ynkedes inderlig over dem og helbredet deres syke.
Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa.
15 Men da det var blitt aften, gikk hans disipler til ham og sa: Stedet er øde, og det er alt sent på dagen; la derfor folket fare, så det kan gå bort i byene og kjøpe sig mat!
Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja päivä on jo pitkälle kulunut; laske siis kansa luotasi, että he menisivät kyliin ostamaan itsellensä ruokaa".
16 Men Jesus sa til dem: De har ikke nødig å gå bort; gi I dem å ete!
Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei heidän tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä".
17 De sa til ham: Vi har ikke mere her enn fem brød og to fisker.
He sanoivat hänelle: "Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa".
18 Men han sa: Hent dem hit til mig!
Mutta hän sanoi: "Tuokaa ne tänne minulle".
19 Og han bød at folket skulde sette sig ned i gresset, tok de fem brød og de to fisker, så op mot himmelen og velsignet dem; og han brøt brødene og gav dem til disiplene, og disiplene gav dem til folket.
Ja hän käski kansan asettua ruohikkoon, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi, mursi ja antoi leivät opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.
20 Og de åt alle og blev mette; og de tok op det som blev tilovers av stykkene, tolv kurver fulle.
Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista.
21 Men de som hadde ett, var omkring fem tusen menn foruten kvinner og barn.
Ja niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.
22 Og straks nødde han sine disipler til å gå i båten og sette over til hin side før ham, inntil han hadde latt folket fare.
Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa.
23 Og da han hadde latt folket fare, gikk han avsides op i fjellet for å bede; og da det var blitt aften, var han der alene.
Ja laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen, rukoilemaan. Ja kun ilta tuli, oli hän siellä yksinänsä.
24 Men båten var alt midt ute på sjøen og arbeidet hårdt mot bølgene, for vinden var imot.
Mutta venhe oli jo monen vakomitan päässä maasta, aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen.
25 Men i den fjerde nattevakt kom han til dem, vandrende på sjøen.
Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä.
26 Og da disiplene så ham vandre på sjøen, blev de forferdet og sa: Det er et spøkelse, og de skrek av redsel.
Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta.
27 Men Jesus talte straks til dem og sa: Vær frimodige; det er mig, frykt ikke!
Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".
28 Da svarte Peter ham og sa: Herre! er det dig, da byd mig komme til dig på vannet!
Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten".
29 Han sa: Kom! Og Peter steg ut av båten og gikk bortover vannet for å komme til Jesus.
Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
30 Men da han så det hårde vær, blev han redd og begynte å synke; da ropte han: Herre, frels mig!
Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua".
31 Og Jesus rakte straks hånden ut og tok fatt i ham og sa til ham: Du lite troende! hvorfor tvilte du?
Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"
32 Og da de steg i båten, la vinden sig.
Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli.
33 Men de som var i båten, kom og falt ned for ham og sa: Sannelig, du er Guds Sønn!
Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: "Totisesti sinä olet Jumalan Poika".
34 Og da de var faret over, kom de til Gennesarets land.
Ja kuljettuaan yli he tulivat maihin Gennesaretiin.
35 Og da folket på dette sted kjente ham igjen, sendte de bud i hele landet deromkring, og de førte til ham alle dem som hadde ondt,
Ja kun sen paikkakunnan miehet tunsivat hänet, lähettivät he sanan kaikkeen ympäristöön, ja hänen tykönsä tuotiin kaikki sairaat.
36 og bad ham at de bare måtte få røre ved det ytterste av hans klædebon; og alle de som rørte ved det, blev helbredet.
Ja he pyysivät häneltä, että vain saisivat koskea hänen vaippansa tupsuun; ja kaikki, jotka koskivat, paranivat.
