Jobs 8
1 Da tok Bildad fra Suah til orde og sa:
Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
2 Hvor lenge vil du tale så? Hvor lenge skal din munns ord være som et veldig vær?
"Kuinka kauan sinä senkaltaisia haastat ja suusi puheet ovat kuin raju myrsky?
3 Skulde vel Gud forvende retten, eller den Allmektige forvende rettferdigheten?
Jumalako vääristäisi oikeuden, Kaikkivaltiasko vääristäisi vanhurskauden?
4 Har dine sønner syndet mot ham, så har han gitt dem deres brøde i vold.
Jos lapsesi tekivät syntiä häntä vastaan, niin hän hylkäsi heidät heidän rikoksensa valtaan.
5 Hvis du vender dig til Gud og beder den Allmektige om nåde,
Jos sinä etsit Jumalaa ja anot Kaikkivaltiaalta armoa,
6 hvis du er ren og opriktig, da vil han våke over dig og gjenreise din rettferds bolig,
jos olet puhdas ja rehellinen, silloin hän varmasti heräjää sinun avuksesi ja asettaa entiselleen sinun vanhurskautesi asunnon.
7 og din forrige lykke vil bli ringe mot din senere lykke, for den skal være overmåte stor.
Silloin sinun alkusi näyttää vähäiseltä, mutta loppuaikasi varttuu ylen suureksi.
8 For spør bare fremfarne slekter og akt på det som deres fedre har gransket ut
Sillä kysypä aikaisemmalta sukupolvelta, tarkkaa, mitä heidän isänsä ovat tutkineet.
9 - for vi er fra igår og vet intet; for en skygge er våre dager på jorden -
Mehän olemme eilispäivän lapsia emmekä mitään tiedä, päivämme ovat vain varjo maan päällä.
10 de skal lære dig og si dig det og bære frem ord fra sitt hjerte.
He sinua opettavat ja sanovat sinulle, tuovat ilmi sanat sydämestään:
11 Vokser sivet op hvor det ikke er myrlendt? Blir starrgresset stort uten vann?
'Kasvaako kaisla siinä, missä ei ole rämettä? rehottaako ruoko siinä, missä ei ole vettä?
12 Ennu står det friskt og grønt og blir ikke skåret; da visner det før alt annet gress.
Vielä vihreänä ollessaan, ennenaikaisena leikattavaksi, se kuivettuu ennen kuin mikään muu heinä.
13 Således går det alle dem som glemmer Gud, og den gudløses håp går til grunne;
Niin käy kaikkien niiden, jotka unhottavat Jumalan, ja jumalattoman toivo katoaa,
14 hans tillit avskjæres, og det han trøster sig til, er spindelvev.
hänen, jonka uskallus on langan varassa, jonka turvana on hämähäkinverkko.
15 Han støtter sig på sitt hus, men det står ikke; han holder sig fast i det, men det står ikke fast.
Hän nojaa taloonsa, mutta se ei seiso, hän tarttuu siihen, mutta se ei kestä.
16 Frodig står han der i solens skinn, og hans skudd breder sig ut over hans have;
Hän on rehevänä auringon paisteessa, ja hänen vesansa leviävät yli puutarhan.
17 om en stenrøs slynger sig hans røtter, mellem stener trenger han sig frem.
Hänen juurensa kietoutuvat kiviroukkioon, hän kiinnittää katseensa kivitaloon.
18 Ryddes han bort fra sitt sted, så kjennes det ikke ved ham, men sier: Jeg har aldri sett dig.
Mutta kun Jumala hävittää hänet hänen paikastansa, niin se kieltää hänet: En ole sinua koskaan nähnyt.
19 Se, det er gleden på hans vei, og av mulden spirer andre frem.
Katso, siinä oli hänen vaelluksensa ilo, ja tomusta kasvaa toisia.'
20 Nei, Gud forkaster ikke en som er ulastelig, og han holder ikke ugudelige ved hånden.
Katso, Jumala ei hylkää nuhteetonta eikä tartu pahantekijäin käteen.
21 Ennu vil han fylle din munn med latter og dine leber med jubel.
Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja huulesi riemulla.
22 De som hater dig, skal klædes med skam, og de ugudeliges telt skal ikke mere finnes.
Sinun vihamiehesi verhotaan häpeällä, ja jumalattomien majaa ei enää ole."
