Apenbaring 21
1 Jeg så en ny himmel og en ny jord. Den første himmelen og den første jorden var borte, og havet var ikke mer.
Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä ensimäinen taivas ja ensimäinen maa katosi, ja ei meri silleen ole.
2 Jeg så Guds by, det nye Jerusalem, komme ned fra himmelen, fra Gud. Den var pyntet som en brud som er klar til å møte sin brudgom.
Ja minä Johannes näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, astuvan alas taivaasta, Jumalalta valmistetun, niinkuin morsiamen kaunistetun hänen miehellensä.
3 Jeg hørte en kraftig stemme fra tronen si:”Se, nå har Gud tatt bolig blant menneskene! Han skal bo sammen med dem, og de skal være hans folk, ja, Gud selv skal være hos dem.
Ja kuulin suuren äänen taivaasta sanovan: katso Jumalan maja ihmisten seassa, ja hän on asuva heidän kanssansa, ja he tulevat hänen kansaksensa, ja itse Jumala on oleva heidän kanssansa ja heidän Jumalansa.
4 Han skal tørke hver tåre av øynene deres, og døden skal ikke eksistere mer. Det skal ikke lenger forekomme noen sorg eller gråt eller pine. Alt det som før var, er nå borte.”
Ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, ja ei kuolemaa pidä silleen oleman, eikä itkua, eikä parkua, eikä kipua pidä silleen oleman; sillä ne entiset poismenivät.
5 Han som sitter på tronen sa:”Se, jeg gjør alle ting nye!” Så sa han til meg:”Skriv dette ned, for det jeg sier er pålitelig og sant.
Ja se, joka istuimella istui, sanoi: katso, minä uudistan kaikki. Ja sanoi minulle: kirjoita! sillä nämä sanat ovat totiset ja vahvat.
6 Det har skjedd! Jeg er alfa og omega, begynnelsen og slutten på alle ting. Jeg vil la den som er tørst, få drikke av kilden med livets vann helt gratis.
Ja hän sanoi minulle: Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoovalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
7 Den som vinner seier over det onde, skal få alt dette som gave. Jeg vil være hans Gud, og han skal være min sønn.
Joka voittaa, sen pitää kaikki nämät perimän, ja minä olen hänen Jumalansa, ja hänen pitää oleman minun poikani.
9 Så kom en av de sju englene som hadde tømt skålene med de sju siste plagene og sa til meg:”Kom bli med meg, jeg vil vise deg bruden, Lammets elskede.”
Ja minun tyköni tuli yksi seitsemästä enkelistä, joilla oli seitsemän maljaa täynnä seitsentä viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani, sanoen: tule, minä osoitan sinulle morsiamen, Karitsan emännän.
10 I synet som Guds Ånd lot meg se, ble jeg av engelen ført til en høy fjelltopp. Fra toppen viste han meg Guds by, Jerusalem, som kom ned fra himmelen, fra Gud.
Ja hän vei minun hengessä suurelle ja korkialle vuorelle, ja osoitti minulle suuren kaupungin, pyhän Jerusalemin, astuvan alas taivaasta Jumalalta,
11 Byen strålte av Guds herlighet, og den gnistret som en kostbar edelstein, som krystallklar jaspis.
Jolla oli Jumalan kirkkaus; ja sen valkeus oli kaikkein kalleimman kiven muotoinen, niinkuin kirkas jaspis.
12 Den hadde en stor og høy mur med tolv porter, som ble voktet av tolv engler. Navnene på Israels tolv stammer sto skrevet på portene.
Ja hänellä oli suuri ja korkia muuri, jolla oli kaksitoistakymmentä porttia, ja porteissa kaksitoistakymmentä enkeliä, ja nimet kirjoitetut, jotka ovat kahdentoistakymmenen Israelin lasten sukukuntain nimet:
13 Tre av portene lå mot nord, tre mot sør, tre mot øst og tre mot vest.
Idässä kolme porttia, pohjoisessa kolme porttia, etelässä kolme porttia, lännessä kolme porttia.
14 Bymuren hadde tolv grunnsteiner. På dem sto navnene på Lammets tolv disipler.
Ja sen kaupungin muurilla oli kaksitoistakymmentä perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoistakymmenen apostolin nimet.
15 Engelen som snakket til meg, holdt en målestokk av gull i hånden for å måle byen, portene og muren.
Ja sillä, joka minun kanssani puhui, oli kultainen ruoko, kaupunkia mitataksensa ja hänen porttejansa ja muuriansa.
16 Da han målte byen, fant han at den var bygget som en kube. Den var like bred som den var lang, og høyden var nøyaktig den samme. Alle målene var 12 000 stadier.
Ja kaupunki on pantu nelikulmaiseksi, ja hänen pituutensa on niin suuri kuin hänen leveytensä. Ja hän mittasi kaupungin ruovolla kaksitoistakymmentä tuhatta vakomittaa; ja hänen pituutensa ja leveytensä ja korkeutensa ovat yhtäläiset.
17 Så målte engelen muren og fant at tykkelsen var 144 alen som tilsvarer de menneskelige målene, som også engelen brukte.
Ja mittasi hänen muurinsa, sata ja neljäviidettäkymmentä kyynärää ihmisen mitan jälkeen, joka enkelillä oli.
18 Muren var bygget av edelstein, av jaspis. Byen var av rent gull, som lignet gjennomsiktig glass.
Ja muurin rakennus oli jaspiksesta, ja itse kaupunki puhtaasta kullasta, puhtaan lasin kaltainen.
19 Grunnsteinene i bymuren var av alle slags vakre edelsteiner. Den første var en jaspis, den andre en safir, den tredje en kalsedon, den fjerde en smaragd, den femte en sardonyks,
Ja kaupungin muurin perustukset olivat kaikkinaisilla kalliilla kivillä kaunistetut: ensimäinen perustus oli jaspis, toinen saphiri, kolmas kalkedoni, neljäs smaragdi,
20 den sjette en karneol, den sjuende en krysolitt, den åttende en beryll, den niende en topas, den tiende en krysopras, den ellevte en hyasint og den tolvte en ametyst.
Viides sardoniks, kuudes sardius, seitsemäs krysoliti, kahdeksas berilli, yhdeksäs topasis, kymmenes krysoprasi, yksitoistakymmenes hyakinti, kaksitoistakymmenes ametysti.
21 De tolv portene var laget av tolv perler, og hver port besto av en massiv, udelt perle. Den store gaten i byen var av rent gull som lignet gjennomsiktig glass.
Ja ne kaksitoistakymmentä porttia olivat kaksitoistakymmentä päärlyä, ja kukin portti oli yhdestä päärlystä; ja kaupungin kadut olivat puhdas kulta, niinkuin lävitse paistavainen lasi.
22 Jeg så ikke noe tempel i byen. Herren Gud, han som har all makt, er selv tempel i byen, han og Lammet.
Ja en minä hänessä templiä nähnyt; sillä Herra kaikkivaltias Jumala on hänen templinsä, ja Karitsa.
23 Byen trenger verken sol eller måne, for Guds herlighet stråler over den, og Lammet er deres lys.
Ja ei se kaupunki tarvitse aurinkoa eikä kuuta hänessä valistamaan; sillä Jumalan kirkkaus valistaa hänessä, ja hänen valkeutensa on Karitsa.
24 Folkene på jorden skal bli ledet av dette lyset, og verdens makthavere skal komme til byen med sine rikdommer.
Ja pakanat, jotka autuaaksi tulevat, pitää hänen valkeudessansa vaeltaman, ja maan kuninkaat tuovat kunniansa ja ylistyksensä siihen.
25 Portene i byen skal aldri bli stengt, for dagen tar ikke slutt, og det finnes ingen natt.
Ja ei sen portteja suljeta päivillä; sillä ei siellä yötä pidä oleman.
26 Alt kostbart og herlig som folkene eier, skal bli ført inn dit.
Ja pakanain ylistys ja kunnia tuodaan siihen.
27 Ikke noe uverdig skal bli tillatt å komme inn, det blir ingen som gjør noe ondskapsfullt eller uhederlig, bare de som har navnene sine skrevet i livets bok, og som tilhører Lammet, får plass.
Ja ei pidä häneen mitään saastuttavaa tuleman sisälle, taikka sitä, mikä kauhistuksen eli valheen saattaa; vaan ne, jotka Karitsan elämän kirjassa kirjoitetut ovat.
