Matendu 27
1 Pevamali kuvika mpangu wa lugendu lwa tete kuhamba Italia, Pauli pamonga na vafungwa vangi vagotoliwi pahi pa ulonda wa Juliasi mweavi Mkulu wa msambi wa manjolinjoli pagati ya chikundi chechikemelewa “Chikundi cha Augusti.”
Mutta sittenkuin päätetty oli, että meidän piti Italiaan purjehtiman, antoivat he Paavalin muiden vankien kanssa yhden sadanpäämiehen haltuun, joka kutsuttiin Julius, keisarin sotajoukosta.
2 Tayingili muwatu wewahuma ku Adilamito wewavedukila mumbwani ya miji ya Asia. Kangi tawukili pamonga na mkolonjinji wa Makedonia kuhuma Tesalonike liina laki Alistako.
Kuin me siis astuimme Adramytin haahteen, ja meidän piti purjehtiman Asian ohitse, laskimme me ulos maalta. Ja meidän kanssamme oli Aristarkus, Makedonian mies, Tessalonikasta.
3 Chilau yaki tahikili kumbwani ya Sidoni. Juliasi amhengili lipyana Pauli kwa kumyidakila avalola vankozi vaki na kupata vindu vyaaganili.
Ja me tulimme toisena päivänä Sidoniin. Ja Julius meni hyvästi Paavalin kanssa, ja salli hänen mennä ystäväinsä tykö ja heiltä holhottaa.
4 Kuhuma kwenuko, tagendili mumhana mwa chisiwa cha Kuplo ndava ya kuyepa mpungu wewabuma kuhuma kulongolo yitu.
Ja kuin me sieltä laskimme ulos, niin me purjehdimme Kyprin ohitse, että vastatuulet olivat.
5 Kangi takupwiki nyanja ya upandi wa Kilikia na Pamfulia, tahikili Mula muji wa Lukia.
Ja kuin me olimme purjehtineet yli meren, joka Kilikian ja Pamphilian kohdalla on, ja tulimme Myraan, joka on Lykiassa,
6 Penapo Mkulu wa msambi yula, aukolili watu wewihuma ku Alekisandalia na kuhamba ku Italia, ndi akatiyingisa mugati.
Niin löysi sadanpäämies siellä yhden Aleksandrialaisen haahden, joka Italiaan purjehti, ja pani meidät siihen.
7 Tagendili mbolimboli mulukumbi lwa magono gamahele cha kutyalatyala neju tahikili papipi na muji wa Nido. Ndava ya mpungu wewatikang'ayi kuhuma kulongolo ndi tikahamba lumonga upandi wa Kilete kuhamba pandu pa yeyikemiwa Salimone.
Kuin me monta päivää hitaasti purjehdimme ja tuskalla Knidon saavutimme, ettemme päässeet tuulelta, niin me purjehdimme Kretan alle, Salmoneen päin.
8 Tapitili mumhana ya mbwani kwa kutyalatyala na kuhika pandu pepikemelewa “Bandali ya Bwina,” Papipi na muji wa Lasea.
Ja kuin me tuskin sen ohitse pääsimme, niin me tulimme yhteen paikkaan, joka Kauniiksi satamaksi kutsutaan, jota läsnä oli Lasean kaupunki.
9 Lukumbi lwamahele lwamali kupita, hati magono ga kujihinisa chakulya gamaliki. Hinu vayogwipi neju lugendu lwa muwatu. Pauli akavajovela malovi aga.
Koska paljo aikaa oli kulunut, ja purjehdus oli vaarallinen, ja paaston aika oli jo kulunut, neuvoi Paavali heitä,
10 “Mwavagosi, nihololela kuvya lugendu lwitu yati wivya na mang'ahiso na kuyagisa lepi ndava ya ndwika na watu ndu, nambu mewa na wumi witu.”
Sanoen: armaat miehet! minä näen, että purjehdus tulee vaaralliseksi ja vahingolliseksi, ei ainoastaan kalulle ja haahdelle, mutta myös meidän hengellemme.
11 Nambu Mkulu wa manjolinjoli yula akasadika neju malovi ga mgendesa watu na ga mkolo watu, kuliku malovi ga Pauli.
Mutta sadanpäämies uskoi enemmin haahdenhaltiaa ja peränpitäjää kuin Paavalin sanoja.
12 Hinu ndava bandali yeniyo yavi lepi nafwasi ya bwina kutama lukumbi lwa mbepu. Ndi vamahele pagati yavi vayidakilini kuwuka penapo na kuhamba mbaka Foinike ngati yihotoleka na kutama kwenuko mkulukumbi lwa mbepu. Bandali ya Kilete yeyihamba kwelihumila lilanga na kusini kwelitipama lilanga.
Ja kuin ei satama ollut sovelias yli talvea olla, niin he enimmitten mielistyivät siihen neuvoon, että sieltä piti laskettaman pois, jos he jollakin muotoa olisivat voineet tulla Phoinikaan talvea pitämään, joka on Kretan satama, etelälänteä ja luodepohjaa päin.
13 Hinu, mpungu wa bwina pawatumbwili kubuma, vene vakahololela kuvya mpangu wavi wihotoleka, hinu vakahuta nanga vakatumbula lugendu kuni vigendesa watu papipi na mbwani ya Kilete.
Mutta kuin etelätuuli rupesi puhaltamaan, luulivat he aikomisensa käyvän edes, läksivät matkaan ja purjehtivat Kretan ohitse lähempänä maata.
14 Kwakona vangahika patali, mpungu ukali weukemiwa “Mpungu Eulokilo.” Watumbwili kubuma kuhuma muchisiwa.
Mutta ei kauvan aikaa jälkeen löi sen päälle ankara puuskatuuli, joka itäpohjaksi kutsutaan.
15 Mpungu waukang'ili watu, wene wahotwili lepi kukangamala nawu, ndi taulekili mpungu uyikang'ayi.
Ja kuin haaksi tuli sen valtaan eikä voinut tuulta vastaan seisoa, laskimme me sen tuulen haltuun kulkemaan.
16 Na petapitayi pachisiwa chidebe chechikemiwa Kauda, tatyalityali nambu tahotwili kuukunga mtumbwi wa watu.
Ja kuin me tulimme yhden vähän saaren alle, joka kutsutaan Klauda, saimme me tuskalla venheesen ruveta,
17 Vanalihengu va muwatu pevamali kuyigisa mtumbwi wula mugati, ndi vakaukunga nyosi kwa makakala. Vayogwipi kukwama pa lilundu la masavati ga papipi na mbwani ya ku Libya, vakahelesa nyosi na kuleka watu wikang'iswa na mpungu.
Jonka me otimme avuksemme ja sidoimme haahteen, peljäten, ettei sen pitänyt kariin sattuman; ja he laskivat alas purheen ja antoivat kulkea.
18 Mpungu na manji gatimbungini na pachilau yaki, vakatumbula kutaga ndwika munyanja.
Mutta koska suuri ilma kävi päälle, heittivät he toisena päivänä kalun ulos.
19 Na ligono la datu vakatumbula kutaga vindu vya watu kwa mawoko gavi vene.
Ja kolmantena päivänä heitimme me omilla käsillämme ulos haahden kaluja.
20 Mu magono gamahele valiwene lepi lilanga amala ndondo, mpungu na manji vyayendalili kutimbugana neju, kuhuvalila kwa kusanguka gavamaliki.
Mutta kuin emme monena päivänä aurinkoa emmekä tähtiä nähneet, eikä vähin ilma meidän päällemme käynyt, niin meidän elämämme toivo oli jo kaikki pois.
21 Pavatamili magono gamahele changalya, Pauli akayima pagati yavi akajova, “Vamtopeswa, mbanga kuvya muniyuwanili malovi gangu ga kuleka kuwuka Kilete, ngatiyepili mang'ahiso ago pamonga na kuyagisa vindu ivi.
Ja koska me kauvan aikaa olimme syömättä, silloin seisoi Paavali heidän keskellänsä ja sanoi: miehet, teidän olis tullut minua kuulla ja ei Kretasta laskea ulos, että me olisimme välttäneet tainkaltaisen tuskan ja vahingon.
22 Nambu hinu nivayupa mjikangamalisa mtima, muni kawaka hati mundu mmonga mweiyagisa wumi waki, nambu watu wene ndi wewiyaga.
Ja nytkin minä neuvon teitä, olkaat hyvässä uskalluksesta, ei teistä yksikään huku, vaan ainoastaan haaksi.
23 Ndava muni golo kilu Mtumu wa kunani kwa Chapanga, kuhuma kwa Chapanga mwenikumuhengela, anihumalili,
Sillä minun tykönäni seisoi tänä yönä Jumalan enkeli, jonka oma minä olen, jota minä myös palvelen,
24 akanijovela, ‘Pauli, kotoka kuyogopa! Yikukugana kuyima palongolo ya Nkosi wa ku Loma, Chapanga mwene yimganisi, ndi kwa ubwina waki akuvasangula wumi wa voha mulugendu lwinu.’
Ja sanoi: älä pelkää, Paavali, sinä pitää keisarin eteen asetettaman, ja katso, Jumala on sinulle lahjoittanut ne kaikki, jotka sinun kanssas purjehtivat.
25 Hinu vamtopeswa, mjikamngamalisa mtima ndava muni nikumsadika Chapanga kuvya givya mewawa ngati chenijoviwi.
Sentähden miehet, olkaat hyvässä uskalluksessa! Sillä minä uskon Jumalan päälle, että se niin tapahtuu, kuin minulle sanottu on.
26 Nambu yikutigana kutagwa kundumba ya chisiwa chimonga.”
Mutta yhteen luotoon pitää meidän kulkeman.
27 Ligono la kumi na mcheche kilu manji pagatumbwili kutimbugana tikanga'iswa kuni na kula munyanja ya Adilia. Pagati ya kilu vanalihengu muwatu vaholalili kuvya papipi na pandumba.
Kuin neljästoistakymmenes yö joutui, ja me ajeltiin Adrian merellä, äkkäsivät haaksimiehet puoliyön aikaan jonkun maan heitä lähestyvän,
28 Vakalonda utali wa pahi wa nyanja kwa kuhelesa nyosi yeyakungiwi chindu chechitopa, vapatili utali wa mita alobaini. Na pavapimili kavili mwanakandahi vapatili utali wa mita selasini.
Ja heittivät ulos luotirihman ja löysivät kaksikymmentä kyynärää syväksi; kuin he tulivat vähää edemmä, heittivät he taas ulos luotirihman ja löysivät viisitoistakymmentä kyynärää.
29 Ndava ya kuyogopa kukwama mumatalau ndi vakahelesa nanga mcheche za upandi mumbele mwa watu, vakamuyupa Chapanga kwicha kanyata.
Niin he pelkäsivät joutuvansa johonkuhun kariin, ja heittivät ulos neljä ankkuria perältä haahta, ja toivoivat päivän koittavan.
30 Vanalihengu va muwatu, vaganili kutila ndi vamali kuhelesa mtumbwi wavi mumanji, vakongayi kuvya vihamba kulongolo kuhelesa nanga za muwatu.
Mutta kuin haaksimiehet pyysivät haahdesta paeta, ja lykkäsivät venheen mereen, sanoen että he tahtoivat ankkuria viedä ulos haahden keulasta,
31 Nambu Pauli amjovili Mkulu wa msambi yula pamonga na manjolinjoli vangi, “Vanalihengu ava ngati vitama lepi mugati ya watu, yati mwisanguliwa lepi.”
Niin Paavali sanoi sadanpäämiehelle ja sotamiehille: ellei nämät haahdessa pysy, ette suinkaan henkeänne pelasta.
32 Penapo ndi manjolinjoli vala vakadumula nyosi zezakamwili mtumbwi wula, vakauleka uhamba na manji.
Niin sotamiehet hakkasivat poikki venheen pestin, ja antoivat sen pudota.
33 Papipi na hamba kucha, Pauli akavayupa voha valyayi chakulya, “Lelu ndi ligono la kumi na mcheche vavili na wogoyi lukumbi lwoha ulo mwangalya chindu.
Ja kuin päivä rupesi valkenemaan, neuvoi Paavali kaikkia heitä ruokaa ottamaan, sanoen: tänäpänä on neljästoistakymmenes päivä, kuin te odottaneet olette, ja syömättä olleet, ja ette mitään ole tykönne ottaneet:
34 Hinu, nikuvayupa mlyayi chakulya muni mukuchigana muhotola kulama, Muni kawaka hati luyunju lumonga wa mitu yinu lweluyaga.”
Sentähden neuvon minä teitä ruokaa ottamaan, joka on teille terveydeksi; sillä ei yhdenkään teidän päästänne ole hiuskarva putoova.
35 Peamali kujova malovi ago, Pauli akatola libumunda, akamsengusa Chapanga palongolo yavi voha akametula akatumbula kulya.
Ja kuin hän sen oli sanonut, otti hän leivän, ja kiitti Jumalaa kaikkein nähden, mursi, ja rupesi syömään.
36 Kangi voha vakasindimala mtima, navene mewa vakalya chakulya.
Ja kuin he kaikki itsensä vahvistivat, rupesivat he myös syömään.
37 Mugati ya watu wula tavi vandu miya zivili na sabini na sita.
Mutta meitä oli haahdessa kaikki yhteen kaksisataa ja kuusikahdeksattakymmentä henkeä.
38 Pevamali kulya na kuyukuta kila mundu, ndi vapungwizi utopa kwa watu, kwa kutaga nganu munyanja.
Ja kuin he olivat ravitut, kevensivät he haahden ja heittivät jyvät mereen.
39 Kwapachili, vanalihengu vala vaumanyili lepi mulima wula, ndi vayiwene ndumba yeyivi papipi na manji, vakajovesana vayegeka watu kwenuko ngati yihotoleka.
Mutta kuin päivä tuli, niin ei he tunteneet maata, mutta havaitsivat lahden, jossa ranta oli, jonka päälle he mielivät antaa haahden ajaa, jos he olisivat taitaneet.
40 Ndi, vakadumula nanga na kuzileka munyanja, mewa vakahuta nyosi za kugendesela watu, kangi vakatola chitambala chimonga kulongolo kukinga mpungu, vakahamba kundumba.
Ja kuin he ankkurit olivat ottaneet ylös, läksivät he mereen ja päästivät perälautain siteet, ja asettivat purjeen tuuleen, ja antoivat juosta rantaa kohden.
41 Nambu vahikili pamngonganu wa manji, na watu wakwamili, upandi wa kulongolo wajwigwimi mumasavati changali kunyugusika. Upandi wa mumbele wa watu watumbwili kudenyekana hipandi hipandi ndava kukang'wa na mpungu ga manji ga kutimbugana.
Vaan kuin me tulimme yhden niemen tykö, loukkaantui haaksi, ja sen keula tarttui kiinni ja jäi seisomaan, mutta kastari tuli valallensa aaltoin väestä.
42 Manjolinjoli vavi na mpangu wa kuvakoma vafungwa voha ndava ya kuyogopa kuvya vihotola kusambalila mbaka kundumba na kutila.
Mutta sotamiesten neuvo oli vankeja tappaa, ettei joku uiden olisi karannut pois.
43 Nambu Mkulu wa msambi yula aganili kumsangula Pauli, avabesili valeka mpangu wavi. Akalagiza vevimanya kusambalila vahumba kuhuma muwatu na kusambalila mbaka kundumba,
Mutta sadanpäämies tahtoi Paavalia vapahtaa, ja esti heidät siitä neuvosta, ja käski niitä, jotka uida taisivat, että he ensin itsensä antaisivat ulos ja maalle pääsisivät.
44 na vevasigalili vajisangula kwa kukamulila mbau amala chipandi cha watu weudenyiki, ndi tavoha tahikili tavamumi kundumba.
Mutta muita lautain päällä, muutamia taas haahden kappaleilla (kulkea). Ja niin tapahtui, että jokainen tuli hengissä maalle.
