Mathayo 20
1 Kwa maana utawala wa kumaunde ufanine na ywautawala ng'unda, ywayumwika kindae na mapema linga apeleke ibarua kung'unda wake wa mizabibu.
Sillä taivaan valtakunta on perheenisännän vertainen, joka varhain huomeneltain läksi ulos palkkaamaan työväkeä viinamäkeensä.
2 Baada ya yoyeketyana nabo dinari jimo kwa kuwa, abayite bayende kung'unda wake wa mizabibu.
Ja kuin hän oli sopinut työmiesten kanssa päiväpenningistä, lähetti hän heidät viinamäkeensä.
3 Ayuin kae baada ya masaa gatatu ni abweni apanga kazi benge bayemi bila kazi karibu na soko.
Ja hän meni ulos liki kolmannella hetkellä, ja näki muita seisovan turulla joutilaina,
4 Ngabakiya na mwenga muyende kung'unda wango wa mizabibu na chochoti chakibi alali nalowa kunepa.”Nga nyo bayei panga kazi.”
Ja sanoi heille: menkäät tekin viinamäkeen, ja mitä kohtuullinen on, minä annan teille. Niin he menivät.
5 Ayei kae baada ya masaa sita, ni kae katika masaa tisa, apangite nyonyonyo.
Taas hän meni ulos liki kuudennella ja yhdeksännellä hetkellä, ja teki myös niin.
6 Mara yenge kai majira ya saa komi ni jimo atiyenda ni kwakokeya bandu benge bayemi bila kazi ya Atikwabakiya, “Mwanja namani muyei paa bila panga kazi lisoba lizima?
Mutta yhdellätoistakymmenennellä hetkellä läksi hän ulos, ja löysi muita joutilaina seisomasta, ja sanoi heille: miksi te tässä kaiken päivän joutilaina seisotte?
7 Kabankokeya, kwa sababu ntopo mundu ywoywoti ywatuajiri. Akabakokeya, “mwenga kae muyende katika ng'unda wa mizabibu.'
He sanoivat hänelle: sillä ei ole kenkään meitä palkannut. Hän sanoi heille: menkäät tekin minun viinamäkeeni, ja mitä kohtuus on, pitää teidän saaman.
8 kitamunyo, mwenye ng'unda wa mizabibu asimamizi bake, wakeme apanga kazi walepe mishahara utubwa wa mwisho mpaka wa kwanza.
Mutta kuin ehtoo tuli, sanoi viinamäen isäntä perheensä haltialle: kutsu työväki, ja maksa heidän palkkansa, ruveten viimeisistä ensimäisiin asti.
9 Pabaisi babayei saa komi ni jimo, kila mundu apeyilwe dinari.
Ja kuin ne tulivat, jotka liki yhdellätoistakymmenennellä hetkellä tulleet olivat, saivat he kukin penninkinsä.
10 Pabaisi apanga kazi ba kwanza bawasage balowapala yanansima lakini bapoki kila mundu dinari jimo.
Mutta kuin ensimäiset tulivat, luulivat he enemmän saavansa; ja he myös saivat kukin penninkinsä.
11 Baada ya pokya kila mundu malepo gake, batikunlalamikya mwene ng'unda.
Ja kuin he saivat, napisivat he perheenisäntää vastaan,
12 Kababaya 'haba apanga kazi bamwisho batumi lisaa limo bai yabapangite kazi, lakini walupitae Katitwe twenga tupotwi mizigo nzma na lumia na liumu.
Sanoen: nämät viimeiset ovat yhden hetken työtä tehneet, ja sinä teit heidät meidän verraksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.
13 Lakini mwene ng'unda kayangwa nikummakiya yumo nkati yabe,'Wa bwiga wango, mbangite kwaa likowelibaya. Je! Tuyeketyanikwe kwaa na nenga panga dinari yimo?
Niin hän vastasi ja sanoi yhdelle heistä: ystäväni, en tee minä sinulle vääryyttä; etkös sopinut minun kanssani määrätystä penningistä?
14 Upoki chelo chakibile halali yako ni uyende kachako. Puraha yango kwa apeya aba anapunzi babayei mwisho sawasawa ni wenga.
Ota se, mikä sinun tulee, ja mene matkaas; mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa niinkuin sinullekin.
15 Je kana ibi haki kwango panga chelo chanikipala na mali yango? Au liyo lyako lilau kwa mwanza nenga na mwema?
Vai enkö minä saa tehdä minun kalustani mitä minä tahdon? taikka katsotkos sentähden karsaasti, että minä hyvä olen?
16 Nga nyo wa mwisho aba wa kwanza ni wa kwanza abi wa mwisho.”
Niin viimeiset tulevat ensimäisiksi ja ensimäiset viimeisiksi. Sillä monta ovat kutsutut, mutta harvat valitut.
17 Yesu pabile kaboka kuyenda Yerusalemu apotwi ni anapunzi bake komi ni ibele pambwega, ni mundela kabakokeya,
Ja Jesus meni ylös Jerusalemiin, ja otti kaksitoistakymmentä opetuslastansa erinänsä tiellä tykönsä, ja sanoi heille:
18 “Linga tuyenda Yerusalemu, ni mwana wa Adamu alowa abilwa mmoko ga akolo ba makuhani na baandishi. Balowa kumwukumu kiwo.
Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika ylönannetaan pappein päämiehille ja kirjanoppineille; ja he tuomitsevat hänen kuolemaan,
19 Na balowa kumpiya kwa bandu ba mataifa ili kun'geya, kunkombwa ni kunikongeara. Lakini baada ya masoba gatatu alowa yoka.”
Ja antavat ylön hänen pakanoille pilkattaa, ja ruoskittaa, ja ristiinnaulittaa: ja kolmantena päivänä on hän nouseva ylös.
20 Ni mao bake Zebedayo aichi kwa Yesu na bana bake. Atikilitika nnonge yake ni kunnoba kilebe boka kichake.
Silloin tuli hänen tykönsä Zebedeuksen poikain äiti poikinensa, kumarsi ja anoi jotakin häneltä.
21 Yesu kaankokeya, “Upala namani?” kaamakiya “Ulazimishe panga aba bana bango abele batame, yumo atame liboko lya kummalyo ni ywenge luboko lwako lwa kukeya mu'utawala wako.'
Vaan hän sanoi hänelle: mitäs tahdot? Sanoi hän hänelle: sano, että nämät kaksi minun poikaani istuisivat, yksi sinun oikialla kädelläs ja toinen vasemmallas, sinun valtakunnassas.
22 Lakini Yesu kayangwa ni kubaya, “Ulangite kwaa chaukiloba. Je wenda weza kukinywelya kikombe saniweza nywelya nenga?” Ngababaya, “Twenda weza.”
Niin Jesus vastaten sanoi: ette tiedä, mitä te anotte. Voitteko juoda sen kalkin, jonka minun pitää juoman, ja kastettaa sillä kasteella, jolla minä kastetaan? He sanoivat hänelle: me voimme.
23 Kabaakokeya, kikombe chango hakika mwalowa kukinywelya. Ila tama luboko lwangu lwa kumalyo ni tama luboko lwango lwa kukeya kazi yangu nenga kwaa, ila balo babayomwile changulilwa ni Tate bango.”
Ja hän sanoi heille: minun kalkkini tosin te juotte ja sillä kasteella, jolla minä kastetaan, te kastetaan; mutta istua minun oikialla kädelläni, taikka vasemmalla, ei ole minun antamisellani, vaan joille se on valmistettu minun Isältäni.
24 Anapunzi benge komi pabayowine ago, bati chukya muno kwa bana balo abele.
Ja kuin ne kymmenen sen kuulivat, närkästyivät he niistä kahdesta veljeksestä.
25 Lakini Yesu atikuwakema bene nakwabakiya “Mutangite panga atawala ba mataifa kwa kwalazimisha, ni apendo babe kwitimiza mamlaka kunani yabe.
Mutta Jesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: te tiedätte, että kansain päämiehet vallitsevat heitä, ja ylimmäisillä on valta heidän ylitsensä.
26 Lakini kana ipange nyoo kachinu. Badala yake, ywoywote ywapala panga mpindo pa nkati jinu lazima abe mtumishi winu.
Vaan ei niin pidä oleman teidän keskenänne; mutta joka tahtoo teidän seassanne suurin olla, se olkoon teidän palvelianne;
27 Ni ywalowa panga ywa kwanza kati yinu lazima abe mtumishi winu.
Ja joka tahtoo teidän seassanne ensimäinen olla, se olkoon teidän palvelianne.
28 Kati mwabi Mwana wa Adamu aichi kwaa kutumikilwa, ila tumika na kupiya mwomi wake panga ukombozi kwa bingi.”
Niinkuin ei Ihmisen Poika tullut, että häntä piti palveltaman, mutta että hän palvelis, ja antais henkensä lunastukseksi monen edestä.
29 Wakati kaba buka Yeriko, kipenga kikolo sa bandu chatikuwakengama.
Ja heidän lähteissänsä Jerikosta, seurasi häntä paljo kansaa.
30 Bababweni ipofu abele batami bwega ya ndela. Pababweni Yesu endapita, batikemelya no baya, “Ngwana, Mwana wa Daudi, utuponeye.”
Ja katso, kaksi sokiaa istuivat tien ohessa. Kuin he kuulivat, että Jesus kävi ohitse, huusivat he, sanoen: Herra, Davidin Poika, armahda meitä!
31 Lakini kipenga satikwabendya, na kwabakiya mukotoke, hata nyo, batikemelya lilobe likolo no baya, “Ngwana, Mwana wa Daudi, utuponeye.”
Niin kansa torui heitä vaikenemaan. Mutta he huusivat enemmin, sanoen: Herra, Davidin Poika, armahda meitä!
32 Mwisho Yesu atiyema atikwakema ni kwalalaya, “Mupala niatende namani?”
Ja Jesus seisahti, ja kutsui heidät tykönsä, ja sanoi: mitä te tahdotte, että minun pitää teille tekemän?
33 Kabankokeya, “Ngwana tupala tubone.”
Sanoivat he hänelle: Herra, että meidän silmämme aukenisivat.
34 Bai Yesu, kaumiya mwoyo wa huruma, kagakunywa minyo gabe, sa yoyo, kabalolekeya kabankengama.
Niin Jesus armahti heitä ja tarttui heidän silmiinsä, ja he saivat kohta näkönsä ja seurasivat häntä.
