Izaga 11
1 UThixo uyazenyanya izilinganiso zokudlelezela, kodwa uthokoza ngezilinganiso eziqondileyo.
Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen.
2 Nxa kungena ukuzigqaja kungena lokweyisa, kodwa ukuzithoba kuhamba lenhlakanipho.
Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyräin tykönä.
3 Ubuqotho kwabaqondileyo buyabakhokhela, kodwa abangathembekanga babulawa yibumenemene babo.
Viattomuus johdattaa siviät, vaan pahuus kukistaa pilkkaajat.
4 Inotho kayisizi lutho ngosuku lweziphithiphithi kodwa ukulunga kuyaphephisa ekufeni.
Ei rakkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
5 Ukulunga kwabangelacala kuqondisa indlela yabo, kodwa ababi bawiswa yibubi babo.
Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä tasaiseksi, mutta jumalatoin lankee jumalattomassa menossansa.
6 Ukulunga kwabaqondileyo kuyabakhulula, kodwa abangathembekanga bagwenxwa yizinkanuko zabo ezimbi.
Jumalisten vanhurskaus pelastaa heitä, vaan väärintekiät käsitetään viekkaudessansa.
7 Umuntu omubi angafa ithemba lakhe liyaphela; konke abesithi uzakuzuza ngamandla akhe kuphelela ezeni.
Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi.
8 Umuntu olungileyo uyakhululwa enkathazweni, kusuke kuyewela komubi.
Vanhurskas vapahdetaan vaivasta, ja jumalatoin tuleehänen siaansa.
9 Ngomlomo wakhe umuntu ongakholwayo uyamchitha umakhelwane, kodwa ngolwazi abalungileyo bayaphepha.
Ulkokullatun ihmisen suun kautta petetään hänen lähimmäisensä; vaan vanhurskaat ymmärtävät sen, ja pelastetaan.
10 Nxa kuphumelela abalungileyo umuzi uyathokoza; nxa kusifa omubi kuba lokujabula.
Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu.
11 Ngokubusiswa ngabalungileyo omubi ubalodumo, kodwa ngomlomo wezigangi uyachitheka.
Vanhurskasten siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta kukistetaan.
12 Umuntu ongelangqondo weyisa umakhelwane wakhe, kodwa umuntu ozwisisayo uthiba ulimi lwakhe.
Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti.
13 Onyeyayo wehluleka ukuvala isifuba sakhe, kodwa othembekileyo uyayigcina imfihlo.
Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen.
14 Isizwe esingelabukhokheli obuqondileyo siyachitheka, kodwa ngobunengi babeluleki siyanqoba.
Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy.
15 Lowo okhuphela omunye umuntu isibambiso uzahlupheka, kodwa owalayo ukupha isibambiso uvikelekile.
Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin.
16 Umfazi olomusa uyahlonitshwa, kodwa amadoda alesihluku azuza inotho kuphela.
Vaimo, joka otollinen on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden.
17 Umuntu olomusa uyazisiza, kodwa umuntu ololunya uyazilimaza.
Armias mies tekee ruumiillensa hyvää; vaan se, joka julma on, saattaa lihansa murheelliseksi.
18 Umuntu omubi uhola umvuzo wobuqili, kodwa lowo ohlanyela ukulunga uvuna umvuzo omuhle.
Jumalattoman työ on turha, vaan joka vanhurskautta kylvää, sillä on hyvä palkka.
19 Lowo omiyo ekulungeni uzuza ukuphila, kodwa oxotshana lobubi uya ekufeni.
Sillä vanhurskaus saattaa elämän, vaan joka pahaa pyytää, hän saattaa kuoleman.
20 UThixo uyabazonda abantu abalenhliziyo embi, kodwa uyathokoza ngalabo abandlela zabo zilungile.
Petollinen sydän on kauhistus Herralle, Vaan viattoman tie on hänelle otollinen.
21 Kodwa yazi lokhu, ababi bazajeziswa kodwa abalungileyo bazahlala bekhululekile.
Ei jumalattoimia auta, vaikka kaikki kätensä yhteen pistäisivät, mutta vanhurskaan siemen pelastetaan.
22 Njengesongo legolide lifakwe emakhaleni engulube, unjalo umfazi omuhle kodwa ongelambeko.
Kaunis vaimo ilman taidota on niinkuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa.
23 Izifiso zabalungileyo zizuza okuhle kodwa ithemba lababi liphelela osizini.
Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku.
24 Ophayo ngesihle uyazuza okunengi kulakuqala, lowo ogodlayo ungenelwa yibuyanga.
Muutama jakaa omastansa, ja saa enemmän; toinen säästää, jossa ei pitäisi, ja tulee köyhemmäksi.
25 Lowo ophayo uzaphumelela; owonga abanye laye uzakongiwa.
Sielu, joka siunaa, tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan.
26 Abantu bayamqalekisa lowo ogodla amabele, kodwa izibusiso zingumqhele walowo ovuma ukuwathengisa.
Joka jyvät salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus.
27 Lowo odinga ukulunga uzuza umusa, kodwa okubi kwehlela lowo okudingayo.
Joka varhain hyvää etsii, hänelle hyvin menestyy; mutta joka pahaa noudattaa, hänelle pahoin tapahtuu.
28 Othembele enothweni yakhe uzakuwa; kodwa olungileyo uzaphila njengehlamvu eliluhlaza.
Joka rikkauteensa luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti.
29 Olethela abendlu yakhe uhlupho ilifa lakhe yize, lesihawu sizakuba yinceku yohlakaniphileyo.
Joka huoneensa murheelliseksi tekee, hän saa tuulen perinnöksi: ja hullun täytyy viisasta palvella.
30 Izithelo zolungileyo ziyisihlahla sokuphila, njalo lowo ozuza imiphefumulo uhlakaniphile.
Vanhurskaan hedelmä on elämän puu: joka viisas on, hän kääntää sielut.
31 Nxa abalungileyo bezuza ukujeziswa emhlabeni pho kuzakuba njani kwabangakholwayo labayizoni!
Koska vanhurskas paljon kärsii, kuinka paljoa enemmin jumalatoin ja syntinen?
