Waiata 7
1 He Hikaiono na Rawiri, tana i waiata ai ki a Ihowa mo nga kupu a Kuhu Pineamine. E Ihowa, e toku Atua, kei a koe toku whakawhirinakitanga: kia ora ahau i te hunga katoa e aru ana i ahau, kia mawhiti atu hoki ahau:
Davidin viattomuus, josta hän Herralle veisasi, Kuusin Jeminin pojan sanan tähden: Sinuun, Herra minun Jumalani, minä uskallan: auta minua kaikista minun vainollisistani, ja pelasta minua;
2 Kei haehae ia i toku wairua, ano he raiona, a titaritari noa, i te mea kahore he kaiarai.
Ettei he repisi minun sieluani niinkuin jalopeura, ja sätkisi ilman holhojaa.
3 E Ihowa, e toku Atua, ki te mea naku tena mahi, ki te mea he hara kei oku ringa;
Herra minun Jumalani, jos minä sen tein ja jos vääryys on minun käsissäni;
4 Ki te mea i whakahokia e ahau he kino ki te tangata kua mau nei ta maua rongo; i whakaora nei hoki ahau i te tangata i kino noa mai ki ahau:
Jos minä pahalla kostanut olen niille, jotka minun kanssani rauhassa elivät; vaan minä olen niitä pelastanut, jotka ilman syytä minua vihasivat;
5 Kia arumia toku wairua e te hoariri, a kia mau; kia takahia hoki toku ora e ia ki te whenua, kia whakatokotoria ano toku kororia ki te puehu. (Hera)
Niin vainotkaan viholliseni minun sieluani ja käsittäköön sen, ja poljeskelkaan maahan elämäni, ja painakaan kunniani tomuun, (Sela)
6 E Ihowa, whakatika, kia riri koe, ara ake, e nana nei hoki oku hoa whawhai: kia oho ake hoki koe moku; kua kiia e koe te whakawa.
Nouse Herra vihassas, korota sinuas ylitse vihollisteni hirmuisuuden, heräjä minun puoleeni; sillä sinä olet käskenyt oikeuden,
7 Tukua kia karapotia koe e te whakaminenga o nga iwi: ma runga atu i a ratou tou hokinga atu ki runga.
Että kansat kokoontuisivat jälleen sinun tykös; ja tule heidän tähtensä taas ylös,
8 Ko Ihowa e whakarite whakawa ana mo nga iwi; kia rite, e Ihowa, tau whakawa moku ki taku mahi tika, ki te tapatahi hoki o oku whakaaro.
Herra on kansain tuomari: tuomitse Herra minua vanhurskauteni ja vakuuteni jälkeen.
9 Kia whakamutua te kino o te hunga kino: whakaukia hoki te tangata tika: e whakamatautau ana hoki te Atua tika i nga ngakau, i nga whatumanawa.
Loppukoon jumalattomain pahuus, ja holho vanhurskaita; sillä sinä, vanhurskas Jumala, tutkit sydämet ja munaskuut.
10 Kei te Atua toku whakangungu rakau, mana e whakaora te hunga ngakau tika.
Minun kilpeni on Jumalan tykönä, joka vaat sydämet auttaa.
11 He kaiwhakawa tika te Atua, ae ra, he Atua e riri ana i tenei ra, i tenei ra.
Jumala on oikia tuomari; ja Jumala, joka joka päivä uhkaa.
12 Ki te kore tetahi e tahuri, ka whakakoia e ia tana hoari; kua whakapikoa e ia tana kopere, a oti rawa te whakapai.
Ellei he palaja, niin hän on miekkansa teroittanut, joutsensa jännittänyt, ja tarkoittaa,
13 Oti rawa ano ana mea whakamate te whakapai e ia; kua meinga e ia ana pere ano he ahi.
Ja on pannut sen päälle surmannuolet; hän on valmistanut vasamansa kadottamaan.
14 Nana, he kino te mea e whakamamae nei ia; he whanoke te mea i hapu ki roto ki a ia, a whanau ake he teka.
Katso, hänellä on pahaa mielessä: hän on onnettomuutta raskas, mutta hän synnyttää puuttumisen.
15 I pokaia e ia he poka, he mea keri nana, taka iho ia ki roto ki te rua i mahia e ia.
Hän kaivoi haudan ja valmisti, ja on kaatunut siihen kuoppaan, jonka hän oli tehnyt.
16 Ka hoki tona whanoke ki tona matenga, a ka tau iho tana tukino ki tona tumuaki.
Hänen onnettomuutensa pitää hänen päänsä päälle tuleman, ja hänen vääryytensä pitää hänen päänsä laelle lankeeman.
17 Ka rite ki tona tika taku whakamoemiti ki a Ihowa: ka himene atu hoki ahau ki te ingoa o Ihowa, o te Runga Rawa.
Minä kiitän Herraa hänen vanhurskautensa tähden, ja kunnioitan ylimmäisen Herran nimeä.
