< Waiata 47 >
1 Ki te tino kaiwhakatangi. He himene ma nga tama a Koraha. Pakia o koutou ringa, e nga iwi katoa: hamama ki te Atua, kia hari te reo.
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. Paukuttakaa käsiänne, kaikki kansat, kohottakaa Jumalalle riemuhuuto.
2 No te mea he wehi a Ihowa, te Runga Rawa, he kingi nui ia no te whenua katoa.
Sillä Herra on korkein, peljättävä, kaiken maan suuri kuningas.
3 Mana e riro ai nga iwi ki raro i a tatou, me nga tautangata ki raro ki o tatou waewae.
Hän kukistaa kansat meidän allemme ja kansakunnat jalkaimme alle.
4 Mana e whiriwhiri to tatou nohoanga mo tatou, te mea pai rawa o Hakopa, o tana i aroha ai. (Hera)
Hän on valinnut meille perintömaamme, joka on Jaakobin, hänen rakkaansa, kunnia. (Sela)
5 Kua kake atu te Atua i roto i te hamama, a Ihowa i roto i te tangi o te tetere.
Jumala astuu ylös riemun raikuessa, Herra pasunain pauhatessa.
6 Himene ki te Atua, himene atu; himene ki to tatou Kingi, himene atu.
Veisatkaa Jumalalle, veisatkaa, veisatkaa meidän kuninkaallemme, veisatkaa.
7 Ko te Atua hoki te Kingi o te whenua katoa: himene atu i runga i te mohio.
Sillä Jumala on kaiken maan kuningas. Veisatkaa hänelle virsi.
8 Ko te Atua te Kingi o nga tauiwi: e noho ana te Atua i runga i te torona o tona tapu.
Jumala on kansojen kuningas, Jumala istuu pyhällä istuimellansa.
9 Kua huihui nga rangatira o nga iwi, hei iwi mo te Atua o Aperahama: na te Atua hoki nga whakangungu rakau o te whenua; kua whakanuia rawatia ia.
Kansojen päämiehet kokoontuvat Aabrahamin Jumalan kansaksi. Sillä maan kilvet ovat Jumalan; hän on ylen korkea.