< Waiata 146 >
1 Whakamoemititia a Ihowa. E toku wairua, whakamoemititia a Ihowa.
Halleluja! Ylistä, minun sieluni, Herraa.
2 I ahau e ora nei ka whakamoemiti ahau ki a Ihowa; ka himene ahau ki toku Atua i ahau i te ao nei.
Minä ylistän Herraa kaiken ikäni, veisaan kiitosta Jumalalleni, niin kauan kuin elän.
3 Kei whakawhirinaki ki nga rangatira, ki te tama ranei a te tangata, kahore nei he awhina.
Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.
4 Ko te putanga atu o tona wairua, hoki ana ia ki tona oneone; kore iho ona whakaaro i taua ra pu ano.
Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.
5 Ka hari te tangata ko te Atua nei o Hakopa tona kaiawhina: ko tana e tumanako ai ko Ihowa, ko tona Atua;
Autuas se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa,
6 Ko te kaihanga o te rangi, o te whenua, o te moana, o nga mea katoa o reira; e pupuri nei i te pono ake ake;
häneen, joka on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, joka pysyy uskollisena iankaikkisesti,
7 E tohe nei i te whakawa a te hunga e tukinotia ana: e whangai nei i te hunga mate hiakai: ko Ihowa hei wewete i nga herehere:
joka hankkii oikeuden sorretuille, joka antaa leivän nälkäisille. Herra vapauttaa vangitut,
8 Ko Ihowa hei whakatitiro i nga matapo: ko Ihowa hei whakaara i te hunga kua whakapikoa iho: e aroha ana a Ihowa ki te hunga tika.
Herra avaa sokeain silmät, Herra nostaa alaspainetut, Herra rakastaa vanhurskaita.
9 Ko Ihowa hei tiaki i nga manene; ko ia hei tautoko i te pani, i te pouaru: ko te ara ia o te hunga kino, ka huripokitia e ia.
Herra varjelee muukalaiset, holhoo orvot ja lesket, mutta jumalattomain tien hän tekee mutkaiseksi.
10 Ko Ihowa hei kingi ake ake, ae, ko tou Atua, e Hiona, tae noa ki nga whakatupuranga katoa. Whakamoemititia a Ihowa.
Herra on kuningas iankaikkisesti, sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja!