< Waiata 130 >

1 He waiata; he pikitanga. I karanga ahau ki a koe, e Ihowa, i roto i nga hohonu.
Svētku dziesma. No dziļumiem es Tevi piesaucu, Kungs.
2 E te Ariki, whakarongo mai ki toku reo: kia anga mai ou taringa ki toku reo inoi.
Ak Kungs, klausi manu balsi, lai Tavas ausis uzmana uz manas sirds lūgšanas balsi.
3 Me i maharatia e koe nga kino, e Ihowa, ko wai, e te Ariki, e tu?
Ja Tu, Kungs, gribi noziegumus pielīdzināt, - ak Kungs, kas pastāvēs?
4 Otira he muru hara tau, e wehingia ai koe.
Bet pie Tevis ir piedošana, lai Tevi bīstas.
5 E tatari ana ahau ki a Ihowa; e tatari ana toku wairua: e tumanako ana hoki ahau ki tana kupu.
Es gaidu uz To Kungu, mana dvēsele gaida, un es ceru uz Viņa vārdu.
6 Ko te taringa o toku wairua i te Ariki nui atu i to te hunga e whanga ana ki te ata; ae, i to te hunga e whanga ana ki te ata.
Mana dvēsele gaida uz To Kungu vairāk nekā uz rīta gaismu sargi, kas rītu gaida.
7 E Iharaira, kia tumanako ki a Ihowa, kei a Ihowa hoki te mahi tohu, a kei a ia te hokonga nui.
Israēls lai cerē uz To Kungu, jo pie Tā Kunga ir žēlastība un daudz pestīšanas pie Viņa.
8 A mana a Iharaira e hoko i roto i ona he katoa.
Un Viņš atpestīs Israēli no visiem viņa noziegumiem.

< Waiata 130 >