Whakatauki 21
1 Kei roto te ngakau o te kingi i te ringa o Ihowa ano he awa rerenga wai; e whakaangahia ana e ia ki nga wahi katoa e pai ai ia.
Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
2 Ko nga ara katoa o te tangata, tika kau ki ona kanohi ake: ko Ihowa ia hei pauna i nga ngakau.
Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
3 Ko te mahi i te tika, i te whakawa, ki ta Ihowa, pai atu i te patunga tapu.
Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
4 He kanohi whakakake, he ngakau whakapehapeha, a ko te rama hoki o te hunga kino, he hara kau.
Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
5 Ko nga whakaaro o te tangata uaua e ahu anake ana ki te hua o te taonga: ko te hunga takare katoa ia e whawhai kau ana ki te muhore.
Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
6 E rite ana ta te arero teka ami i te taonga ki te mamaoa e aia noatia ana; ko te hunga e rapu ana i era e rapu ana i te mate.
Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
7 Ma te pahua a te hunga kino e tahi atu ratou; mo ratou kahore e pai ki te whakawa.
Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
8 He ara tino kopikopiko to te tangata e waha ana i te hara: tena ko te tangata ma, he tika tana mahi.
Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
9 He pai ke te noho i te kokonga o te tuanui, i te noho tahi me te wahine ngangare i roto i te whare mahorahora.
Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
10 Ko ta te wairua o te tangata kino he hiahia ki te kino; e kore ona kanohi e manako ki tona hoa.
Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
11 Ki te whiua te tangata whakahi, ka whai whakaaro te kuware: a, ki te whakaakona te tangata whakaaro nui, ka whiwhi ia ki te matauranga.
Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
12 Ka ata whakaaroa e te tangata tika te whare o te tangata kino; te peheatanga e whakataka ai te hunga kino ki te mate mo ratou.
vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
13 Ko te tangata e puru ana i ona taringa ki te karanga a te rawakore, tera hoki ia e karanga, heoi e kore e whakarangona.
Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
14 Ma te mea homai puku ka marie ai te riri, ma te moni whakapati hoki i roto i te uma ka marie ai te aritarita kaha.
Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
15 He mahi koa na te tangata tika te whakawa; mo nga kaimahi ia i te kino, ko te whakangaromanga.
Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
16 Ko te tangata e kotiti ke ana i te huarahi o te mahara, ka noho ia i te whakaminenga o nga tupapaku.
Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
17 Ko te tangata matenui ki nga ahuareka, ka rawakore: a, ko te tangata e matenui ana ki te waina, ki te hinu, e kore e whai taonga.
Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
18 Hei utu te tangata kino mo te tangata tika; a ka haere mai te tangata kopeka hei whakakapi mo te tangata tu tika.
Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
19 He pai ke te noho i te koraha, i te noho tahi me te wahine tohetohe, wahine pukukino.
Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
20 Kei te nohoanga o te tangata whakaaro nui te taonga momohanga me te hinu; heoi maumauria ake e te wairangi.
Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
21 Ko te tangata e whai ana i te tika, i te atawhai, ka whiwhi ki te ora, ki te tika, ki te honore.
Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
22 Ka pikitia e te tangata whakaaro nui te pa o nga marohirohi, ka taka hoki i a ia te kaha i whakawhirinaki ai ratou.
Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
23 Ko te tangata e tiaki ana i tona mangai, i tona arero, e tiaki ana i tona wairua kei raru.
Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
24 Ko te tangata whakakake, whakapehapeha, ko te tangata whakahi tona ingoa, e mahi ana ia i runga i te whakahirahira o tona whakamanamana.
Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
25 Ka mate te tangata mangere i tona hiahia ano; e kore hoki ona ringa e pai ki te mahi.
Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
26 Tera te hanga he kaiapo tonu a pau noa te ra: ko ta te tangata tika ia he homai, kahore hoki ana kaiponu.
Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
27 He mea whakarihariha te whakahere a te tangata kino; tera noa ake ina he te whakaaro i kawea mai ai e ia.
Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
28 Ka mate te kaiwhakaatu teka; na, ko te tangata whakarongo, ka korero, kahore he kaiwhakahe.
Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
29 Ka whakamaro te tangata kino i tona mata: tena ko te tangata tika, ka whakapai i ona ara.
Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
30 I to Ihowa aroaro kahore he whakaaro nui, kahore he matauranga, kahore he kupu mohio, e tu.
Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
31 Kua rite noa ake he hoiho mo te ra o te whawhai; kei a Ihowa ia te whakaoranga.
Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.
