Hopa 41

1 E taea ranei a Rewiatana te kukume mai e koe ki te matau? te pehi ranei i tona arero ki te aho?

Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?

2 E whakanohoia ranei e koe he aho ki tona ihu? E pokaia ranei e koe tona kauae ki te matau?

Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?

3 E maha ranei ana inoi ki a koe? E korero ngawari ranei ia ki a koe?

Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi?

4 E whakarite kawenata ranei ia ki a koe? e riro ai ia i a koe hei pononga oti tonu mai?

Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?

5 Ka rite ranei ia ki te manu hei mea takaro mau? E herea ranei ia e koe hei mea ma au kotiro?

Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?

6 E waiho ranei ia hei taonga hokohoko ma nga ropu tangata hi ika? E wehewehea atu ranei ma nga kaihokohoko?

Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?

7 E kapi ranei tona kiri i o tao? tona pane i nga wero ika?

Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?

8 Kia pa tou ringa ki a ia; maharatia te whawhai, a kei pena a mua.

Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!

9 Nana, he hori kau te manako ki a ia: e kore ranei tetahi e hinga noa ki te kite kau atu i a ia?

Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."

10 Kahore he tangata e maia rawa hei whakaoho i a ia: na ko wai e tu ki toku aroaro?

"Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?

11 Ko wai te tangata nana te mea kua takoto wawe ki ahau, e whakautu ai ahau ki a ia? Ahakoa he aha te mea i raro i nga rangi, puta noa, naku katoa.

Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.

12 E kore e huna e ahau te korero mo ona wahi, mo tona kaha, mo te ataahua hoki o tona hanganga.

En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.

13 Ma wai e tihore a waho o tona kakahu? Ko wai e tae ki tana paraire rererua?

Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?

14 Ma wai e whakatuwhera nga tatau o tona mata? He wehi kei ona niho a taka noa.

Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.

15 Ko tana e whakamanamana ai ko ona unahi pakari; tutaki rawa pera i te hiri piri tonu.

Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.

16 Na, i te tata tonu o tetahi ki tetahi, e kore te hau e puta i waenga.

Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse.

17 Piri tonu ratou ki a ratou ano; mau tonu, e kore ano e taea te wehe.

Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta.

18 Ka tihe ia, ka kowha mai te marama; a ko te rite i ona kanohi kei nga kamo o te ata.

Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.

19 E puta ana mai i tona mangai he rama mura, mokowhiti ana nga koraahi.

Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.

20 Puta ana te paowa i ona pongaponga, me te mea no te kohua e koropupu ana, no te otaota e kaia ana.

Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.

21 Ngiha ana nga waro i tona ha, rere atu ana te mura i tona mangai.

Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.

22 Kei tona kaki te kaha e noho ana, e tuapa ana te pawera i tona aroaro.

Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.

23 Ko ona kikokiko tawerewere piri tonu: maro tonu ki runga ki a ia; e kore e taea te whakakorikori.

Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.

24 Pakari tonu tona ngakau ano he kamaka; ae ra, maro tonu ano ko to raro kohatu huri.

Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.

25 Ka whakarewa ia i a ia ki runga, ka wehi nga tangata nunui: na te pororaru ka porangi noa iho ratou.

Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät.

26 Ki te whai tetahi i a ia ki te hoari, e kore e taea; ahakoa e te tao, e te pere, e te koikoi ranei.

Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.

27 Ki tona whakaaro he kakau witi te rino, he rakau popopopo te parahi.

Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu.

28 E kore ia e tahuti i te pere: ki a ia ka meinga noatia nga kohatu o te kotaha hei papapa.

Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.

29 Kiia ake e ia nga patu hei papapa: e kataina ana e ia te huhu o te tao.

Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa.

30 Ko raro ona e rite ana ki te kohatu koikoi: e wharikitia ana e ia a runga o te paru ano he patunga witi.

Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.

31 E meinga ana e ia te rire kia koropupu ano he kohua, me te moana kia rite ki te hinu.

Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.

32 E hangaia ana e ia he huarahi kia marama i muri i a ia; tera e maharatia he hina te moana.

Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.

33 I te whenua nei kahore he mea hei rite mona, he mea i hanga nei kahore ona wehi.

Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.

34 E titiro ana ia ki nga mea tiketike katoa: he kingi ia mo nga tama katoa a te whakapehapeha.

Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."