Ehekiera 2
1 Na ka mea ia ki ahau, E te tama a te tangata, e tu ou waewae ki runga, a ka korero ahau ki a koe.
Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, seiso jaloillas, niin minä tahdon puhua sinun kanssas.
2 Na kua tae mai te wairua ki roto ki ahau i tana korerotanga ki ahau, i tana meatanga kia tu oku waewae ki runga; a ka rongo ahau i a ia e korero ana ki ahau.
Ja kuin hän puhui minun kanssani, niin minä vahvistuin hengessä, ja hän asetti minun jaloilleni; ja minä kuulteli häntä, joka puhui minun kanssani.
3 Na ka mea ia ki ahau, E te tama a te tangata, ka unga koe e ahau ki nga tama a Iharaira, ki nga iwi whakakeke, kua whakakeke nei ki ahau; ko ratou ko o ratou matua kua tutu ki ahau a taea noatia tenei ra nei ano.
Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, minä lähetän sinun Israelin lasten tykö, jotka minusta luopuneet ovat, jotka isäinsä kanssa hamaan tähän päivään asti ovat minua vastaan rikkoneet.
4 A ko nga tamariki he whakatoi, he kaki maro; na ka unga koe e ahau ki a ratou, a me ki atu e koe ki a ratou, Ko te kupu tenei a te Ariki, a Ihowa.
Mutta ne lapset, joiden tykö minä sinun lähetän, ovat niskurit ja paatuneet sydämestä; niille pitää sinun sanoman; näin sanoo Herra, Herra:
5 Na ko ratou, ma ratou e rongo, ma ratou e kore e rongo, he whare whakakeke hoki ratou, ka mohio, na i roto i a ratou te poropiti e noho ana.
Jos he sen kuulevat, taikka katsovat ylön, sillä se on tottelematoin huone, niin pitää heidän kuitenkin tietämän, että propheta heidän seassansa on.
6 Na ko koe, e te tama a te tangata, kaua e wehi i a ratou, kaua e wehi i a ratou kupu, ahakoa he tataramoa, he tumatakuru i tou taha, a e noho ana koe i roto i nga kopiona; kaua e wehi i a ratou kupu, kaua hoki e pairi ina titiro mai ratou, ahakoa he whare whakakeke ratou.
Ja sinä ihmisen lapsi, ei sinun pidä pelkäämän heitä, ei myös heidän sanojansa pelkäämän, he ovat tosin vastahakoiset ja terävät orjantappurat sinua vastaan, ja sinä asut skorpionein seassa; mutta ei sinun pidä pelkäämän heidän sanojansa, eikä hämmästymän heidän kasvojansa, vaikka he ovat tottelematoin huone.
7 Me korero ano e koe aku kupu ki a ratou, ma ratou e whakarongo, ma ratou ranei e kore e whakarongo: nui atu hoki to ratou whakakeke.
Mutta sinun pitää sanoman heille minun sanani, jos he sen kuulevat taikka katsovat ylön; sillä he ovat vastahakoiset.
8 Ko koe ia, e te tama a te tangata, whakarongo ki taku e mea nei ki a koe; Kaua koe e whakakeke, kei rite ki taua whare whakakeke: hamama tou mangai, kainga hoki te mea ka hoatu nei e ahau ki a koe.
Mutta sinä ihmisen lapsi, kuules, mitä minä sinulle sanon, ja älä ole tottelematoin huone. Avaa suus ja syö, mitä minä sinulle annan.
9 Na, i taku tirohanga atu, nana, ko tetahi ringa e totoro mai ana ki ahau; nana, ko tetahi pukapuka i roto i te ringa;
Ja minä näin, ja katso, käsi oli ojennettu minun puoleeni, ja katso, siinä oli kääritty kirja,
10 Na wherahia ana e ia taua pukapuka ki toku aroaro, he mea tuhituhi a roto, a waho: ko te mea i tuhituhia ki reira he tangi, he uhunga, he aue.
Jonka hän avasi minun eteeni, ja se oli kirjoitettu ulkoa ja sisältä; ja siinä olivat kirjoitetut valitukset, ja huokaukset, ja voi!
