< Salamo 87 >
1 Amo vohitse miavakeo o faha’eo;
Koorahilaisten virsi, laulu. Pyhille vuorille perustamaansa kaupunkia,
2 Kokoa’ Iehovà mandikoatse ze hene kiboho’ Iakobe o lalam-bein-Tsiôneo.
Siionin portteja, Herra rakastaa enemmän kuin Jaakobin kaikkia muita asuinsijoja.
3 Raha fanjaka ty saontsieñe ty ama’o, ry rovan’Añahareo: Selà
On kunniakasta, mitä sinusta sanotaan, sinä Jumalan kaupunki: (Sela)
4 Ho talilieko i Rahabe naho i Bavele o mahafohiñe Ahikoo; heheke ty Pilistý, naho i Tsore, miharo amy Kose; Nisamak’ añe ty raike toy.
"Minä mainitsen tunnustajikseni Rahabin ja Baabelin; katso, Filisteasta, Tyyrosta ja Etiopiasta minä mainitsen: Sekin on syntynyt siellä."
5 Fe ho volañeñe ty hoe e Tsiône ao: Intoy naho intia ro toly ama’e ao, i Andindimoneñey ty mañoreñ’ aze.
Mutta Siionista sanotaan: "Joka-ainoa on syntynyt siellä". Sitä Korkein itse vahvana pitää.
6 Hañiake t’Iehovà, ho volilie’e ondatio: Nisamak’ ao toy. Selà
Herra luettelee, kirjoittaessaan kirjaan kansat: "Tämäkin on syntynyt siellä". (Sela)
7 Aa le hanao ty hoe o misaboo naho o mitsolio, hene ama’o o fandoparakoo.
Veisaten, karkeloiden sanotaan: "Kaikki minun lähteeni ovat sinussa".