Salamo 33
1 Mirebeha am’Iehovà, ry vantañeo, toe mañeva o vañoñeo ty mandrenge.
Riemuitkaat, te vanhurskaat, Herrassa; vakain pitää häntä kauniisti kiittämän.
2 Andriaño ami’ty marovany t’Iehovà, rengeo an-tsabo, mititiha folo-taly.
Kiittäkäät Herraa kanteleilla, veisatkaat hänelle kiitosta kymmenkielisellä psaltarilla.
3 Isabò sabo vao; ititiho am-pahimbañañe, am-pipoñafan-drebeke.
Veisatkaat hänelle uusi virsi: veisatkaat jalosti kielten leikissä, helisemisellä.
4 Mahity ty tsara’ Iehovà, hene am-pigahiñañe o fitoloña’eo
Sillä Herran sana on totinen, ja mitä hän lupaa, sen hän vahvana pitää.
5 No’e ty havantañañe naho ty hatò: àtseke ty fiferenaiña’ Iehovà’ ty tane toy.
Hän rakastaa vanhurskautta ja tuomiota; maa on täynnänsä Herran laupiutta.
6 Ty tsara’ Iehovà ro nanoeñe i likerañey; ty kofom-palie’e i valobohò’ey.
Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki heidän joukkonsa hänen suunsa hengellä.
7 Atonto’e am-botry o ranon-driakeo; ahaja’e an-driha ao o lalekeo.
Hän pitää koossa veden meressä niinkuin roukkiossa, ja kätkee syvyydet.
8 Mirevendreveña am’ Iehovà ry tane toy; kila mañeveña ama’e ry mpimone’ ty voatse toy.
Peljätköön Herraa kaikki maa; häntä peljätköön kaikki maan piirin asuvaiset.
9 Tsinara’e le nifonitse; nandily, vaho nijadoñe.
Sillä koska hän sanoo, niin se tapahtuu; jos hän käskee, niin se on tehty.
10 Koahe’ Iehovà ty fikinia’ o fifeheañeo; afofi’e ty fikilila’ ondatio;
Herra tekee pakanain neuvot tyhjäksi; hän saattaa kansain ajatukset turhaksi.
11 Mijadoñe nainai’e ty famerea’ Iehovà, pak’an-tariran-tariratse o fisafirin’ arofo’e.
Mutta Herran neuvo pysyy ijankaikkisesti, hänen sydämensä ajatukset sukukunnasta sukukuntaan.
12 Haha ty fifeheañe naho Iehovà ro Andrianañahare’e, ondaty jinobo’e ho lova’eo.
Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut.
13 Mivazòho boak’ an-dikerañe añe t’Iehovà; oni’e iaby o ana’ondatio.
Herra katsoi taivaasta alas, ja näki kaikki ihmisten lapset.
14 Jilove’e boak’ añ’akiba’e ao ze hene mpimoneñ’ an-tane atoy;
Vahvalta istuimeltansa katsoi hän kaikkia, jotka maan päällä asuvat.
15 I mpitsene ty arofo’ iareo iaby, sindre aharofoana’e ty fitoloña’e.
Hän valmistaa kaikkein heidän sydämensä: hän ymmärtää kaikki heidän työnsä.
16 Tsy ty fitozantoza’ i màroy ty maharombake i mpanjakay; tsy i haozara’e ra’elahiy ty mahavotsotse ty fanalolahy.
Ei kuningasta auta hänen suuri väkensä, eikä sankari vapahdeta suurella voimallansa.
17 Tsy jefa’e t’ie miato aman-tsoavalan’aly ho fiarovañe; tsy ty hara’elahin-kafatrara’e ty hahafipolitira’e.
Orhiit ei myös auta; ja heidän suuri väkevyytensä ei pelasta.
18 Inao, te itoliham-pihaino’ Iehovà o mañeveñe ama’eo, o mitamà i fiferenaiña’eio,
Katso, Herran silmät katsovat niitä, jotka häntä pelkäävät, jotka hänen laupiuteensa toivovat,
19 ho votsora’e ty fiai’ iareo tsy hihomake, vaho ho velome’e an-tsan-kerè.
Että hän pelastais heidän sielunsa kuolemasta, ja elättäis heitä nälän aikana.
20 Mandiñe Iehovà o tron-tikañeo; Ie ty mpañimba antika naho ty fikalan-defon-tika.
Meidän sielumme odottaa Herraa, joka on meidän apumme ja kilpemme!
21 Ama’e ty firebehan’ arofon-tika, fiatoan-tika i tahina’e masiñey.
Sillä meidän sydämemme iloitsee hänessä, ja me toivomme hänen pyhään nimeensä.
22 Ho ama’ay abey ty fiferenaiña’o ry Iehovà, fa mpitamà Azo.
Olkoon sinun laupiutes, Herra, meidän päällämme, niinkuin me sinuun uskallamme!
