Salamo 147
1 Treño t’Ià! Amy te soa ty fijejoañe aman’ Añaharentika; toe fanjàka naho mañeva ty fandrengeañe Aze.
Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.
2 Ampitomboe’ Iehovà t’Ierosalaime: atonto’e o añombelahi-mavo’ o nte-Israeleoo.
Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.
3 Jangane’e ty mikoretse añ’arofo, ho bandie’e o fere’eo.
Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.
4 Volilie’e ty ia’ o vasiañeo; songa kanjie’e ami’ty añara’e.
Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.
5 Jabahinake i Talèn-tikañey, ra’elahy an-kafatrarañe; tsy taka-jehèñe ty hilala’e.
Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.
6 Tohaña’ Iehovà o mirèkeo, gorè’e an-tane ty lo-tsereke.
Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.
7 Sabò am-pañandriañañe t’Iehovà; Rengeo t’i Andrianañahare am-piarahañe marovany,
Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;
8 Ie ty mpandafike rahoñe an-dikerañe eñe, naho mpañajary orañe an-tane atoy, naho mampitiry ahetse am-bohitse ey.
Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;
9 Fahana’e hàneñe o bibio, naho o ana-koàke migagakeo.
Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.
10 Tsy ty haozara’ o soavalao ty mahahaha Aze, tsy ty kitson-dahilahy ro ifalea’e.
Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.
11 Ondaty mañeveñe ama’eo ro noro’ Iehovà, o mpitamà ty hafatram-pikokoa’eo.
Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.
12 Rengeo t’Iehovà, ry Ierosalaime; onjono t’i Andrianañahare’o, ry Tsiône.
Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!
13 Fa nampifatrare’e o sikadan-dalam-bei’oo; tahie’e o ajalahy ama’oo.
Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.
14 Ampierañerañe’e o efe-tane’oo, vaho ampieneña’e ampemba soa.
Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.
15 Ahitri’e mb’an-tane atoy o fetse’eo, mipirirìtse o taro’eo.
Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.
16 Anjotsoa’e oram-panala hoe volon’ añondry; afiafia’e hoe lavenoke ty fanala.
Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.
17 Afitse’e ami’ty minjikio’e ty havandra’e, ia ty mahafijohañe miatreke ty fangoratsaha’e.
Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?
18 Irahe’e mb’eo o tsara’eo le mitranake iereo; ampitiofe’e o tio’eo, vaho ampidoañe’e rano.
Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.
19 Talilie’e am’ Iakobe ty tsara’e; am’ Israele o fañè’eo naho o fepè’eo.
Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.
20 Tsy nanoe’e izay o tane ila’eo; tsy fohi’ iereo o nafè’eo. Treño t’Ià.
Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!
