Salamo 138

1 Sabo’ i Davide Andriañeko irehe ry Iehovà, an-kaliforan-troke, ho saboeko añatrefa’ o jomakeo.

Davidin. Minä kiitän sinua kaikesta sydämestäni: jumalain edessä minä sinulle kiitosta veisaan.

2 Mibotreke mb’amy anjomba’o miavakey raho naho mibango ty tahina’o ty amy fiferenaiña’o naho ty hatò’o, amy te nonjone’o i tsara’oy, i tahina’oy ambone’ ze he’e.

Minä tahdon kumartaen rukoilla sinun pyhän templis puoleen, ja kiittää sinun nimeäs, sinun armos ja totuutes tähden; sillä sinä teit nimes ja sanas suureksi kaikkein ylitse.

3 Nanoiñe ahiko irehe amy andro nitokavekoy; nosihe’o an-kaozarañe ty fiaiko.

Koska minä sinua avukseni huudan, niin sinä kuulet minua, ja annat sielulleni suuren väkevyyden.

4 Hañandriañ’ Azo ze hene mpanjaka’ ty tane toy, r’Iehovà, naho janjiñe’iereo o entam-palie’oo.

Herra! sinua kiittävät kaikki kuninkaat maan päällä, että he kuulevat sinun suus sanoja,

5 Ho saboe’ iereo o lala’ Iehovào, fa ra’elahy ty enge’ Iehovà.

Ja veisaavat Herran teille, että Herran kunnia on suuri.

6 Ndra te onjoneñe t’Iehovà, mbe haoñe’e ty mireke, le arofoana’e o mpirengevokeo.

Sillä Herra on korkia, ja katselee nöyriä, ja ylpiät tuntee kaukaa.

7 Ndra t’ie manjenge añivo’ o faloviloviañeo, Ihe ro mameloñe ahiko, atorakitsi’o mb’ami’ty haboseha’ o rafelahikoo ty fità’o, vaho mandrombak’ahy ty fità’o havana.

Jos minä vaeltaisin ahdistuksen keskellä, niin sinä virvoitat minua, ja lähetät kätes vihollisteni vihan päälle: sinun oikia kätes varjelee minua.

8 Ho henefe’ Iehovà ty nisafirie’e ho ahy, nainai’e, ry Iehovà ty fiferenaiña’o, ko ado’o o tolom-pità’oo.

Herra tekee siihen lopun minun tähteni: Herra, sinun laupiutes on ijankaikkinen, älä käsialaas hylkää!