Salamo 133

1 Sabo-Pionjonañe, a i Davide Akore ty hasoa naho ty hafanjàka’ ty fitraofañ’ ìna’ o mpirahalahio!

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Katsos kuinka hyvä ja kuinka suloinen se on, että veljekset sovinnossa keskenänsä asuvat.

2 Manahake ty solike sarotse añambone’e eo, miroroñe an-tsomotse, an-tanteahe’ i Aharone mb’eo, mitsiritsiok’ añ’ olon-tsaro’e mireparepay.

Niinkuin kallis voide, joka Aaronin päästä vuotaa koko hänen partaansa, joka vuotaa hänen vaatettensa liepeesen;

3 Hambañe ami’ty mika’ i Kermone mivotrak’ amo vohi’ i Tsiôneo; amy nañoriza’ Iehovà fitahiañey, eka! haveloñe nainai’e.

Niinkuin Hermonin kaste, joka tulee alas Zionin vuorelle; sillä siellä lupaa Herra siunauksen ja elämän alati ja ijankaikkisesti.