Salamo 122

1 Nandia-taroba iraho, te nanoa’ iereo ty hoe: Antao hiheo mb’añ’anjomba’ Iehovà.

Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: "Menkäämme Herran huoneeseen".

2 Fa mijohañe amo lalam-bei’oo ty fandia’ay, ry Ierosalaime!

Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem;

3 Hehe t’Ierosalaime, rova niranjieñe soa-fifamatotse.

sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen,

4 Ie ty ionjona’ o rofòkoo, o rofòko’ Ià-o, ty amy nitaroñañe am’ Israeley, hañandriaña’iareo ty tahina’ Iehovà.

jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.

5 Ao ty nampitroarañe fiambesam-pizakàñe, o fiambesa’ i tarira’ i Davideio.

Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.

6 Mihalalia fañanintsiñe am’Ierosalaime: hiraorao o mikoko Azoo.

Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.

7 Fañanintsiñe ty ho an-kijoli’o ao, naho fierañerañañe amo anjomba’o mitiotiotseo.

Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi.

8 O longokoo naho o rañekoo, le hataoko ty hoe: Fañanintsiñe ama’o.

Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.

9 I anjomba’ Iehovà Andrianañaharentikañey, ho paiako ty hampibodobodo azo.

Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi.