< Salamo 116 >
1 Kokoako t’Iehovà amy te janji’e ty feoko naho o halalikoo,
Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni;
2 Amy te nanokilaña’e ravembia, le ho tokaveko Amy ze hene androko.
sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani.
3 Nivandire’ o talin-kavilasio iraho, nazi’ i tsikeokeokey; nizò fikoretañe naho anahelo. (Sheol )
Kuoleman paulat piirittivät minut, tuonelan ahdistukset kohtasivat minua; minä jouduin hätään ja murheeseen. (Sheol )
4 Le nikanjieko ty tahina’ Iehovà: Ehe, r’Iehovà, hahao ty fiaiko!
Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä: "Oi Herra, pelasta minun sieluni!"
5 Matarike t’Iehovà naho mahity; Eka, mpitretrè t’i Andrianañaharentika.
Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias.
6 Arova’ Iehovà o trentrañeo, nizo havoretra iraho fe rinomba’e.
Herra varjelee yksinkertaiset; minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi minua.
7 Mimpolia mb’am-pitofà’o ao ry fiaiko, fa nampiraorao azo t’Iehovà.
Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin.
8 Fa navotso’o an-kavetrahañe ty fiaiko, tsy ho foy rano o masokoo, tsy hitsikapy o tombokoo,
Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta.
9 t’ie hitsontik’ añatrefa’ Iehovà, an-tanen-kaveloñe ao.
Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa.
10 Nahatoky avao ndra te nataoko ty hoe: Mafe ty fisotriako.
Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.
11 Hoe iraho te nianifañe: Fonga Remborake ondatio.
Minä sanoin hädässäni: "Kaikki ihmiset ovat valhettelijoita".
12 Akore ty hañavahako am’ Iehovà? ami’ty habein-kasoa’e amako?
Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan?
13 Ho zonjoñeko ty fitovim-pandrombahañe vaho hikanjy ty tahina’ Iehovà.
Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä.
14 Havahako o nifantàko am’ Iehovào, añatrefa’ ondati’e iabio.
Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.
15 Sarotse am-pihaino’ Iehovà ty havilasi’ o noro’eo.
Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema.
16 Ry Iehovà, toe mpitoro’o iraho, fetrek’oro’o, ty anan’ anak’ampata’o; fa nabala’o o rohikoo.
Oi Herra, minä olen sinun palvelijasi, sinun palvelijasi minä olen, sinun palvelijattaresi poika! Sinä päästit minun siteeni.
17 Hengaeko sorom-pañandriañañe, vaho ho kanjieko ty tahina’ Iehovà.
Sinulle minä uhraan kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä.
18 Hondrohako am’ Iehovà o nifantàkoo, Eka, añatrefa’ ondati’e iabio.
Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä
19 An-kiririsan’anjomba’ Iehovà eo, añivo’o ao, ry Ierosalaime. Treño t’Ià!
Herran huoneen esikartanoissa, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja!