Salamo 105
1 Andriaño t’Iehovà, kanjio ty tahina’e; ampahafohino ondatio o fitoloña’eo.
Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
2 Isabò, rengeo an-tsabo; talilio o raha fanjaka nanoe’eo.
Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Mitreña, amy tahina’e masiñey; ampirebehañ’ añ’arofo’ o mipay Iehovào.
Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
4 Paiavo t’Iehovà naho ty haozara’e; tsoeho nainai’e ty lahara’e.
Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
5 Tiahio o raha fanjaka nanoe’eo, o halatsañeo, naho o fizakam-palie’eo.
Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
6 Ry tarira’ i Avrahame mpitoro’eo, ry ana’ Iakobe jinobo’eo;
Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
7 Ie t’Iehovà Andrianañaharentika; mahaatseke ty tane toy o fandilia’eo.
Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
8 Toe tiahi’e nainai’e i fañina’ey, i tsara linili’e pak’an-tarira’e fah’arivo’e,
Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
9 i nanoe’e amy Avrahamey, naho i nifantà’e am’ Ietsakey,
Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
10 vaho niventè’e am’Iakobe ho fañè, amy Israele ho fañina nainai’e:
Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
11 ami’ty hoe: Hatoloko azo ty tane’ Kanàne, ty anjara lova’o.
Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
12 Ie ondaty mbe nitsiampeampe, toe nitsiampe, mbore nirenetane ama’e,
Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
13 ie nitsatsà-tane mb’an-tane, boak’am-pifeheañe raike sikal’am’ondaty ila’eo.
Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
14 tsy nimetea’e ho lovilovie’ ondatio; le trinevo’e o mpanjakao ty am’ iereo:
Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
15 Ko mitsipaoke o norizakoo; le ko joie’ areo o mpitokikoo.
Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
16 Le nikanjie’e san-kerè o taneo, fonga nifolahe’e o tahon-kaneñeo;
Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
17 Nirahe’e t’indaty hiaolo iareo, Iosefe naletake ho ondevo.
Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
18 Jinoi’ iareo am-bahotse o fandia’eo, najo am-po viñe ao i sandri’ey,
He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
19 ampara’ ty andro nañenefañe i nitokia’ey, namente aze ty tsara’ Iehovà.
Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
20 Nafanto’ i mpanjakay le nabalake re, hinaha’ ty mpifehe’ ondatio,
Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
21 Nanoe’e talèn’ anjomba’e naho mpamandroñe o vara’eo,
Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
22 nifehe o roandria’eo an-tsatri’e, nanoro hihitse amo androanavio.
Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
23 Nimoake e Mitsraime ao ka t’Israele, nitaveañe an-tane’ i Kame añe t’Iakobe.
Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
24 Le nampanaranahe’e ondati’eo; vaho nampaozare’e ambone’ o rafelahi’iareoo
Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
25 Nampifotere’e ty arofo’ iareo halaiñe ondati’eo, hikinia o mpitoro’eo.
Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
26 Nirahe’e t’i Mosè mpitoro’e, i Aharone jinobo’ey.
Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
27 Nanoe’ iereo añivo’ iareo eo o raha tsitantane’eo, naho halatsàñe an-tane’ i Kame ao.
Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
28 Nañitrifa’e ieñe, le nampimoromoroñe’e, vaho tsy niolà’ iareo o tsara’eo.
Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
29 Novae’e ho lio ty rano’ iareo, naho zinama’e o fia’ iareoo.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
30 Nisamborian-tsahoñe ty tane’ iareo, añ’efem-pandrea’ o mpanjaka’ iareoo.
Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
31 Nitsara re, le niropahen-daletse, naho nandrambañe ty tane’ iareo ty haon-doha.
Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
32 Tinolo’e havandra hisolo orañe, naho afo nilebaleba an-tane’ iareo.
Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
33 Finofo’e o vahe’eo naho o sakoa’eo, vaho tsineratsera’e o hatae an-tane’iareoo.
Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
34 Nisaontsie’e, le nimb’eo o betratrao, naho ty kijeja tsy fotofoto;
Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
35 hene navorembore’ iereo ze naindoñe an-tane’ iareo ao, fonga nabotseke ty vokan-tane’ iareo.
Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
36 Nampivetrahe’e iaby ka o tañoloñoloñan-tane’ iareoo, ze hene lengom-boan- kaozara’iareo.
Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
37 Le nakare’e reketse volafoty naho volamena t’Israele, leo raike tsy nitsikapy amo rofoko’eo.
Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
38 Nifale t’i Mitsraime t’ie niakatse, fa nivotraha’ ty fihembañañe.
Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
39 Nandafiha’e rahoñe ho fialofañe, naho afo ho fañazavàn-kaleñe.
Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
40 Nihalaly iereo le nanjotsoa’e hatrakatrake, nampieneña’e mahakaman-dikerañe.
He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 Sinoka’e i lamilamiy, le nidoandoañe ty rano nikararake an-dratraratra ao hoe saka.
Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
42 Fa nitiahi’e i tsara’e masiñe amy Avrahame mpitoro’ey.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
43 Le naaka’e am-pirebehañe ondati’eo, am-pazake o jinobo’eo;
Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
44 natolo’e ty tane’ o kilakila ondatio, vaho rinambe’ iareo ho lova o nimokora’ ondatioo:
Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
45 soa t’ie hañambeñe o fañè’eo vaho hañorike i Tsara’ey. Treño t’Ià!
Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
