Ohabolana 1
1 O razan-tsaontsi’ i Selomò ana’ i Davide, mpanjaka’ Israeleo:
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 Haharendrehañe ty hihitse naho ty anatse; hahafohinañe o saontsy minday hilàlao,
viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 hañanarañe filieram-batañe, havañonañe, zaka-to, naho tsy firihiañe,
taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 haringatañe amy trentrañey, hampahihitse naho hampahilala o tora’eo;
mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 hijanjiña’e ty mahihitse hanompea’e hilala, le ho verèñe an-kihitse ty maharendreke,
Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 hahavaky o hatòm-bolañeo, naho o fandrazañañeo, ty enta’ o mahihitseo vaho o razan-tsaontsi’eo.
ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 Ty fañeveñañ’am’ Iehovà ro fifotoran-kilala, fe malain-kihitse naho anatse ty gege.
Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 O anake, tsendreño, ty fameren-drae’o, naho ko ado’o ty fañòhan-drene’o;
Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 Ie firavahañe soa an-doha’o eo vaho hareañe am-bozo’o eo.
sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 O anake, ihe edrè’ o tsivokatseo, ko miantoke.
Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 Ie manao ty hoe: Antao hindre ama’ay; antao hivoñon-dio, hiambotrak’ am’ondaty mahitio tsy aman-tali’ey;
Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
12 hagodran-tika veloñe iareo manahake i kiboriy, ty vata’e iaby, hambañe amo mivariñe an-kòak’ aoo; (Sheol h7585)
nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
13 Hahaisake ze atao vara soa, hañatsafan-draha kinopake amo akiban-tikañeo;
me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 Mipiteha ama’ay arè, sindre hitraok’ an-koroñe raike.—
heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 O anake, tsy iharoan-dia iereo, kalaño ty tombo’o tsy ho ami’ty lala’ iareo;
Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 fa milay mb’an-katsivokaram-b’eo o tombo’ iareo malisa hampiori-dioo.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 Toe tsy vente’e ty amohàm-pandrike ambane’ ty masom-boroñe eo!
Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
18 fe o liom-bata’eo ty iampira’ iareo, ty fiai’iareo avao ty amandroña’iareo.
omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 Izay ty sata’ o mpitavam-bara am-patiti’eo, asinta’e ty fiai’ i mitañ’ aze’ey.
Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 Mikok’ an-dalambey eo t’i Hihitse; poñafe’e an-tameañe ey i fiarañanaña’ey.
Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 Mikaik’ ami’ty fangovovoha’ondatio, mametse saontsy an-dalam-pizilihañ’an-drova eo:
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 Pak’ombia ry seretseo ty mbe ho tea’o ty firoerano’o? naho mbe hifale ami’ty famokafoka’e o mpanivetiveo, vaho mbe halain-kilala o gegeo?
Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Mibaliha ty amy fañendahakoy, Hadoako ama’ areo ty añ’ovako ao; hampahafohineko anahareo o entakoo.
Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Amy te nikoike iraho, f’ie nifoneñe; nahitiko ty tañako, fe leo raike tsy nañaoñe,
Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 fonga nifarie’ areo o fañerekoo, vaho niambohoa’ areo o endakoo,
vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 Aa le izaho ka ty hiankahake ami’ty hankà’areo, vaho ho kizaheko t’ie mianifañe,
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 ie vovoa’ ty havorombeloñe hoe te tiobey, naho iambovoa’ ty hankàñe manahake te talio, ie iambotraha’ ty haloviloviañe naho ty halonjerañe,
kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Hikaik’ ahy amy zao iereo fe hamoeako hitsoek’ ahy fa tsy hahaoniñe.
Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 Amy t’ie nalain-kilala, tsy nijoboñe ty fañeveñañe am’ Iehovà,
Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 nitambolitritrie’ iereo ty fañerèko, vaho tsinambolitio’ iereo o fitrevokoo,
eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 Aa le hagedra’ iareo ty voka’ o sata’ iareoo, naho ho etsa-kilily,
saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 Ie mañoho-doza amo trentrañeo t’ie miamboho, naho mandrotsake o dagolao t’ie midada.
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 Fe ho soa fimoneñe ty mitsendreñe ahiko vaho hiaiñ’añ’oleñañe, tsy ho hemban-kankàñe.
Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
