Ohabolana 9
1 Fa nandranjy i akiba’ey t’i Hihitse, fa rinamerame’e i faha’e fito rey.
Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta,
2 Fa nandenta, fa linaro’e ty divai’e, fa hinalanka’e i fandambaña’ey.
Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä,
3 Fa nirahe’e o anak’ampata’eo, hikaike boak’ an-digiligin-kaboa’ i rovay ey.
Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan:
4 O ry tahitahiñe, mitsilea mb’etoa! le hoe re amy seretsey,
Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän:
5 Mb’etoa ikamao o hanekoo naho inomo i divay linarokoy,
Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin.
6 Apoho ty hagegeañe naho miveloma, mañaveloa an-dalan-kilala.
Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä.
7 Mizò inje ty mañendake mpanivetive; tendreke joy ty mitrevoke ty lo-tsereke.
Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään.
8 Ko mañendake ty mpamokafoka hera halaiñ’azo; Trevohe’o ty mahihitse le hikokoa’e.
Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua.
9 Anaro o mahihitseo le hiha-mahihitse avao; ampandrendreho ty vantañe le hitombo an-kilala.
Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee.
10 Ty fañeveñañe am’ Iehovà ro fifotoran-kihitse, vaho ty fahafohinañe i Masiñey ro faharendrehañe.
Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys.
11 Izaho ty fampitomboañe o andro’oo, fampitompeañe taoñe o havelo’oo.
Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään.
12 Ie mahihitse, hañimbañ’ azo i hihitsey; Ihe manivetive ty hivave izay.
Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat.
13 Mamantsiñe ty rakemba gege, ie tsotra tsy mahafohin-draha,
Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään,
14 Mitobok’ an-dalam-bein-akiba’e eo, am-pitobohañe amo haboa’ i rovaio,
Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa,
15 mikaike ze miary eo, amo mañavelo an-kavantañañeo:
Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat:
16 O ry trentrañeo, mitsilea mb’etoa! le hoe re amy tsy aman-kilalay:
Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän:
17 Mamy ty rano nikamereñe, vaho mafiry ty mofo kamaeñe añ’etak’ ao.
Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen;
