Ohabolana 6
1 O anake, ie nampipok’ antoke am’ondatio, lehe nañoho-pitàñe hitsoake ty ambahiny,
Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle;
2 ie finandri’ ty entan-tsoñi’o, vinandibandi’ ty fireham-bava’o,
jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni,
3 Ano zao, ty anake toke: Mivotsora, ie fa nihotrak’ am-pità’ ondatio: akia, mireha ama’e, imaneo halaly indatiy!
niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;
4 Ampifoneño roro o maso’oo, tsy hidrodreke o vohomaso’oo.
Älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.
5 Mibolitira hoe hirañe an-tañañe, naho hoe kibo am-pitàm-pikehe.
Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä.
6 Akia mb’ami’ty vitike, ry tembo, haraharao o sata’eo vaho mahihira!
Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.
7 Ie tsy amam-pifehe, tsy amam-pisary, tsy amam-pandily,
Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,
8 fe kotepè’e ami’ty asara ty hane’e, vaho atonto’e am-pitatahañe o lintse’eo.
se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.
9 Pak’ ombia irehe te mbe hitozoke, ty mpitsorotake tia? Ombia t’ie hitroatse amy firoroa’o?
Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?
10 Mikonkòñe kedeke, miroro tsi-ampe, mifehefare hitofa’o heike:
Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
11 le hiambotraha’ ty hararahañe hoe malaso, vaho ty hapoiañe hoe lahifihaty.
niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
12 Ty lahi-tembo naho i lahiaga: i mpañariok’ am-bava vìlañey,
Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,
13 ami’ty maso mipie, an-tomboke mitsao tane, an-drambo-taña manondrotondro,
silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,
14 ie am-pikitrohan-draty an-tro’e nainai’e, ro mbore mikilily, mitolom-pamitse fifalaiñañe;
kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.
15 Aa le, hiambotraha’ ty hankàñe ami’ty manao zao le ho demoke tsy lefe jangañeñe.
Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole.
16 Eneñe ty raha heje’ Iehovà, Eka, fito ro tiva ama’e:
Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
17 ty fihaino mievoñevoñe, ty fameleke mandañitse, ty fitàñe mampiori-dio-maly,
ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
18 ty troke mikitro-karatiañe, ty fandia mifajifajy mb’an-katsivokarañe,
sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
19 ty mpitalily vilañe, mikofòke lañitse, naho ty mampiboele fifankalaiñañe an-drolongo’e.
väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.
20 O anake, ambeno ty lilin-drae’o, vaho ko apo’o ty fañòhan-drene’o.
Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.
21 Ifeheo an-tro’o ao nainai’e; rohizo am-bozo’o eo.
Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.
22 Hiaoloa’e te mijelanjelañe, ie màndre, hambena’e; tsekake le ivesovesoa’e.
Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.
23 Toe failo o lilio, naho hazavàñe t’i Hake, vaho lalan-kaveloñe o endake fanoroañeo.
Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,
24 Hikalañe azo tsy homb’ amy tsimirirañey, ami’ty lela-malama’ i karapiloy.
että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä.
25 Ko irie’o an-troke ty hamontramontra’e, asoao tsy ho tsepahe’ ty vohomaso’e.
Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko.
26 Vonga-mofo ty tamben-tsimirirañe, fa naho vali’ ondaty, le i fiaiñe sarotsey ty itsindroha’e.
Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.
27 Naho otroñe’ ondaty añ’araña’e ao ty afo, tsy hirehetse hao ty saro’e?
Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?
28 Mete lia’ondaty hao ty vae mirekake, tsy hahamae’ o fandia’eo?
Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?
29 Izay ty fifandian-tihy ami’ty vali’ ondaty: tsy mete tsy liloveñe ty mitsapa aze.
Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.
30 Tsy injè’ ondatio ty mpampikametse te mikizo hampahaeneñe ty fiai’e saliko,
Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen?
31 fa ndra ie, naho tsepake, ro hañavake im-pito, fonga hondroha’e ze vara añ’akiba’e ao.
Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.
32 Akore ty hagegea’ ty mañarapilo an-drakemba: fa sata’ ty handrotsa-batañe.
Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee.
33 Vono-troboke naho hasalarañe ty ho zoe’e, vaho tsy ho faopaoheñe ka i inje’ey.
Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.
34 Mampiforoforo ondaty ty famarahiañe, tsy hapo’e amy andro hamalea’e fatey.
Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.
35 Tsy handrambesa’e ondroke, tsy mahatèke aze t’ie ampitoboroñan-dravoravo.
Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.
