Ohabolana 5
1 O anake, tsendreño ty hihiko; atokilaño mb’am-pahilalako ty sofi’o,
Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni
2 hifejaña’o ty filie-batañe, naho hañaja hilala o soñi’oo.
ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
3 Mitsopa-tantele ty soñin-tsimirirañe, vaho malama te amo solikeo ty vava’e;
Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
4 f’ie mafaitse te amo vahon-tsoiñeo am-para’e, masioñe hoe fibara sambe-lela’e.
Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
5 Mizotso mb’am-pikoromaham-beo o tombo’eo, mitalifitse mb’an-tsikeokeok’ ao ty lia’e. (Sheol h7585)
Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa. (Sheol h7585)
6 Tsy haraharae’e i lalan-kaveloñey; mihelahela o lala’eo, fe amoea’e.
Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
7 Aa le mitsanoña ahy henaneo ry anake, vaho ko mivike amo entam-bavakoo.
Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
8 Ahankaño lavits’ aze ty lala’o, vaho ko itotofa’o ty sariran-akiba’e;
Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
9 tsy mone hatolo’o ami’ty ila’e ty enge’o, naho o tao’oo amy mifajifajiy,
ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
10 mbore hampiboboke ty ambahiny ty haozara’o, vaho mb’añ’akiba’ ty alik’ama’o o nimokora’oo;
ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
11 Hiñeoñeon-drehe añ’andron-kònka’o, ie mihomake ty nofo’o naho ty sandri’o,
ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
12 ami’ty hoe: Akore te nalaim-pandilovan-draho, naho niheje’ ty troko o endakeo!
ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
13 Tsy nitsendreñeko ty fiarañanaña’ o mpañanakoo, tsy nanokilañako sofiñe o mpañoke ahikoo.
Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
14 Fa an-titotse ho nianto iraho, añivo’ ty fivory naho i valobohòkey.
Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
15 Minoma rano an-kadaha’o avao rano midoañe boak’an-tatefatse’o ao.
Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
16 Hienene mb’an-dalambey mb’eo hao ty rano’o migoangoañeo? rano hitsiritsiok’ an-damoke eo?
Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
17 Ehe t’ie azo, fa ko andiva’o ami’ty ambahiny.
Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
18 Ho soa-tata ty fipotitiaha’o, vaho irebeho ty valin-katora’o.
Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
19 Hirañe mikoko re, renen-kira maintelèñe— hampaheneñe azo nainai’e o fatroa’eo, i fikokoa’ey avao ty hilosora’o.
Armas peura, suloinen vuorikauris-hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
20 Akore, anake, t’ie tsepahe’ ty karapilo? naho fihine’ ty arañan’ ambahiny?
Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
21 Sindre añatrefam-pihaino’ Iehovà o lala’ ondatio, Songa tsikarahe’e o lalan-tsile’eo.
Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
22 Ho fandrihe’ ty hatsivokara’e ty lo-tsereke, vaho hamihiñe aze am-bahotse o hakeo’eo.
Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
23 Hikenkan-dre fa po-hilala, ty halosoran-kagegea’e ty hampivike aze.
Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
