< Ohabolana 4 >

1 Tsanoño ry anake, ty fanoroan-drae, itsendreño hahazoa’ areo hilala;
Kuulkaa, lapset, isän kuritusta ja kuunnelkaa oppiaksenne ymmärrystä.
2 fa nanolorako fiohan-tsoa: aa le ko apo’ areo ty Fañòhako
Sillä minä annan teille hyvän neuvon, älkää hyljätkö minun opetustani.
3 Izaho anadahin-draeko, nitrotrotrotro, bako tokañe ampahaisahan-dreneko,
Olinhan minäkin isäni poika, hento ja äitini ainokainen.
4 le nanareñe ahy ty hoe: ampifaharo an-tro’o ao o entakoo; tambozoro o lilikoo hiveloma’o
Ja isä minua opetti ja sanoi minulle: "Pitäköön sydämesi minun sanoistani kiinni, noudata minun käskyjäni, niin sinä saat elää.
5 Manaña hihitse; mitohà hilala: ko mañaliño, vaho ko miamboho amo volam-bavakoo;
Hanki viisautta, hanki ymmärrystä, älä sitä unhota, älä väisty pois minun suuni sanoista.
6 Ko apo’o, le harova’e; ikokò, le hambena’e.
Älä sitä hylkää, niin se varjelee sinua; rakasta sitä, niin se sinua suojaa.
7 Hihitse ty lohà’e, aa le manàña hihitse, eka, mangalà hilala amy ze hene famoria’o.
Viisauden alku on: hanki viisautta, ja kaikella muulla hankkimallasi hanki ymmärrystä.
8 Onjono re le honjone’e irehe; hiasia’e te fihine’o.
Anna sille korkea arvo, niin se sinut korottaa, se kunnioittaa sinua, jos sen syliisi suljet;
9 Hampihamine’e voñe vinanditse an-doha’o, ho tolora’e sabaka fanjàka.
se panee päähäsi ihanan seppeleen ja lahjoittaa sinulle kauniin kruunun."
10 Mitsanoña ahy, anake, vaho iantofo o entakoo, hañamaroañe ty taon-kavelo’o.
Kuule, poikani, ja ota sanani varteen, niin elämäsi vuodet enentyvät.
11 Fa nitalifirako mb’an-dalan-kihitse; naho nitehafeko mb’amo lalan-kavantañañeo.
Minä neuvon sinut viisauden tielle, ohjaan sinut oikeille teille.
12 Ie mitsontike, tsy ho sebañeñe o lia’oo; ihe milay, tsy hitsikapy.
Käydessäsi eivät askeleesi ahtaalle joudu; juostessasi et kompastu.
13 Vontitiro ty anatse le ko apo’o, ambeno amy t’ie ro havelo’o.
Tartu kiinni kuritukseen äläkä hellitä; säilytä se, sillä se on sinun elämäsi.
14 Ko mitsile mb’añ’oloñolo’ o lo-tserekeo vaho ko andenà’o ty lala’ o tsivokatseo.
Älä lähde jumalattomien polulle, älä astu pahojen tielle.
15 Ihankaño, ko miary eo, iholiaro vaho mihelaña.
Anna sen olla, älä mene sille, poikkea pois ja mene ohitse.
16 Ie tsy miroro hey naho tsy mandilatse; tinavañ’ am’iereo ty firotse ampara’ te mitsikapy.
Sillä eivät he saa nukkua, elleivät pahaa tee; se riistää heiltä unen, elleivät ole ketään kaataneet.
17 Fihina’ iereo ty lintsen-karatiañe vaho genohe’ iereo ty divain-kasiahañe.
Niin he syövät leipänään jumalattomuutta, juovat viininään väkivallan tekoja.
18 Manahake ty hazavà’ i manjirik’ àndroy ty lala’ o vantañeo, ie mihamazava erike ampara’ te mipisañe.
Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka.
19 Hoe fimoromoroñañe ty lala’ o lo-tserekeo, ie tsy maharendreke te mahatsikapy.
Jumalattomain tie on kuin pimeys: eivät he tiedä, mihin kompastuvat.
20 O anake, tsendreño o fivolakoo; anokilaño sofy o lañonakoo.
Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni.
21 Ko enga’o hihake amo maso’oo; f’ie ahajao an-tro’o ao.
Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään;
22 Amy t’ie haveloñe amo maharendrekeo, toe fijanganañe ho an-tsandri’iareo iaby.
sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa.
23 Ambeno am-pilozohañe ty tro’o, fa boak’ama’e o fanganahanan-dranon-kaveloñeo.
Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.
24 Asioro ama’o ty vava mengoke, vaho ihankaño o soñy mikelokeo.
Poista itsestäsi suun kavaluus, ja karkoita luotasi huulten vääryys.
25 Ampañenteo mahity o maso’oo, vaho ampivantaño mañaolo o holi-maso’oo.
Katsokoot sinun silmäsi suoraan, eteenpäin olkoon katseesi luotu.
26 Jilovo ty fombàn-tombo’o, le hijadoñe soa o lia’oo.
Tasoita polku jaloillesi, ja kaikki sinun tiesi olkoot vakaat.
27 Ko mivio mb’an-kavana ndra mb’ankavia; fa ampandifiho ty raty o tombo’oo.
Älä poikkea oikeaan, älä vasempaan, väistä jalkasi pahasta.

< Ohabolana 4 >