Ohabolana 24
1 Ko kirañe’o o lo-tserekeo, ko mañiry ho mpiam’ iareo.
Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.
2 Fa mikitroke hapiaroteñe ty ron-doha’iareo, vaho mivolan-tsiroe-tafatoe o soñi’eo.
Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.
3 Hihitse ty mahafonitse anjomba, vaho hilàla ty añorizañe aze;
Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.
4 Fahafohinañe ty mahapea o efe’eo amy ze hene vara soa naho mahafale.
Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.
5 Maozatse t’indaty mahihitse, manovon-kafatrarañe ty mahilala;
Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.
6 amy te fiaoloañe mahihitse ty ifanehafa’o amo ali’oo, vaho minday fandrebahañe ty hamarom-piaolo.
Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
7 Loho ambone’ i seretsey ty hihitse; ie tsy manoka-palie an-dalam-bey eo.
Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.
8 Hatao mpikitro-draha ty mikilily hanao raty.
Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.
9 Hakeo ty mikitro-kagegeañe, vaho tiva am’ondatio ty mpañinje.
Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.
10 Vata’e tsy an-kaozaran-drehe t’ie mitoirañe añ’andron-kaemberañe.
Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.
11 Hahao o kozozotem- bam-pandentañe mb’eoo, ie midaliendalieñe mb’am-panjamanañe mb’eo, Ehe, kalaño!
Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.
12 Aa naho manao ty hoe irehe, Inao! tsy napota’ay ‘nio!— Tsy mahatsikarake izay hao i Mpandanja arofoy? tsy arofoana’ i Mpañambem-piai’oy hao? Tsy havaha’e am’ondatio hao o sata’eo?
Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.
13 O anako, mihinana tantele, amy te soa, eka, mamy an-dañilañy ao ty tantele boak’ am-papi’ey.
Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.
14 Maharendreha te izay ty hihitse ami’ty fiai’o; ie trea’o le ho tendrek’ ama’o ty ho avi’o, vaho tsy haitoañe ty fisalalà’o.
Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
15 Ko vandroñe’o, ty tsereheñe tia, ty anjomba’ i vañoñey; ko joie’o ty akiba imoneña’e;
Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.
16 fa mikorovoke im-pito ty vantañe, le mbe mitroatse avao; fe mivembeñe añ’andron-kankàñe o lo-tserekeo.
Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.
17 Ko irebeha’o ty fihotraha’ o rafelahi’oo, vaho ko ado’o hifalea’ ty tro’o i fitsikapia’ey.
Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,
18 fa ho vazoho’ Iehovà naho ho alihe’e vaho havì’e tsy ho ama’e i haviñera’ey.
ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.
19 Ko angovita’o o tsivokatseo, le ko itsikiriha’o o lo-tserekeo;
Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.
20 fa tsy aman-ko tamae’e ty tsereheñe; le hakipe ty failo’ i borololoy.
Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.
21 O anake, mañeveña am’ Iehovà naho amy mpanjakay, le ko mitraok’ amo mpiolao,
Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.
22 fa hivovoa’ ty feh’ ohatse, vaho ia ty hahafohiñe ty fifetsaham-piantoañe hanoe’ i roroey?
Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio-kuka tietää milloin-toisille niinkuin toisillekin.
23 Manoly o tsara retoañe ka o mahihitseo: Tsy mete an-jaka ao ty firihiañe.
Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.
24 Ze manao ty hoe amo aman-kakeoo: ‘Vantan-drehe,’ ro honjira’ i màroy; vaho ho heje’ o fifeheañeo;
Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.
25 fe ho ehake o mahafañendakeo vaho ho soa tata.
Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.
26 Orofeñe o fivimby mahatoiñe an-kahiti’eo.
Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.
27 Henefo heike ty fitromaha’o alafe’e ao naho halahalao o tete’oo, vaho ranjio amy zao ty akiba’o.
Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.
28 Ko sesehe’o, tsy amam-poto’e t’indaty; vaho ko mamañahy am-pivimby.
Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?
29 Ko manao ty hoe: Hanoako hambañe amy nanoa’e ahikoy; sindre havahako ty amy sata’ey.
Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan".
30 Niozàko ty tete’ i tembo, niariako ty tanem-balobo’ i seretse;
Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.
31 hehe t’ie nioboñobom-patike; nilafihan-kisatse i taney, vaho narobake ty kijolim-bato’e.
Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.
32 Ie nitreako le naereñereko, nenteako vaho nitendrek’ anatse.
Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:
33 Firotse kede, mandre betebeteke, mañohom-pitañe hiroro,
Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
34 le hikovovoke mb’ama’o ty hararahañe, vaho hoe lahin-defoñe ty hapoia’o.
niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
