Nomery 32
1 Ie amy zao ni-tsifotofoto ty añombe’ i fifokoa’ i Reòbene naho i Gade rey; aa ie nahaisake ty tane’ Ia’azère naho ty tane’ i Gilade, t’ie toe tane fiandrazañe añombe,
Rubenin lapsilla oli sangen paljo karjaa, ja Gadin lapsilla oli myös aivan suuri joukko karjaa, ja he näkivät Jaeserin ja Gileadin maan, että se olis sovelias karjan laiduin.
2 le nimb’amy Mosè naho i Elazare mpisoroñe naho mb’amo talè’ i valobohòkeio mb’eo o ana’ i Gadeo naho o ana’ i Reòbeneo ninday ty saontsy ty hoe:
Sentähden tulivat Gadin lapset ja Rubenin lapset ja puhuivat Mosekselle, ja papille Eleatsarille, ja kansan päämiehille, sanoen:
3 I Ataròte naho i Dibone, naho Iaazère, naho i Nimrà, naho i Kesbòne, naho i Elalè, naho i Sebàme, naho i Nebò vaho i Beòne;
Atarot, Dibon, Jaeser, Nimra, Hesbon, Eleale, Sebam, Nebo ja Beon,
4 i tane ginio’ Iehovà añatrefa’ i valobohò’ Israeleiy, le tane fiandrazañe añombe, vaho aman’ añombe o mpitoro’oo.
Se maa, jonka Herra on lyönyt Israelin kansan edessä, on sovelias maa karjalle, ja meillä sinun palvelioillas on karjaa.
5 Tinovo’ iereo ty hoe: Aa naho nisoheñe am-pahaisaha’o, le atoloro amo mpitoro’oo i tane zay ho fanaña’e, fa ko minday anay hitsake Iardeney.
Ja he (vielä) sanoivat: jos me olemme armon löytäneet sinun edessäs, niin anna sinun palvelioilles tämä maa omaksi, ettes meidän antaisi mennä Jordanin ylitse.
6 Aa hoe ty navale’i Mosè o ana’i Gadeo naho o ana’ i Reobeneo, Aa vaho hiatrek’ aly o rahalahi’ areoo, le hihànitse atoy avao nahareo?
Moses sanoi Gadin ja Rubenin lapsille: pitäiskö veljenne menemän sotaan ja teidän tänne jäämän?
7 Ino ty hampimamoa’ areo ty arofo’ o ana’ Israeleo tsy hitsaha’e mb’an-tane nitolora’ Iehovà mb’eo?
Miksi käännätte Israelin lasten sydämet, ettei heidän pitäisi menemän ylitse siihen maahan, jonka Herra heille antoi.
8 Izay ty nanoen-droae’ areo te niraheko boak’e Kadese-Barnea hitilike i taney.
Niin tekivät teidän isännekin, koska minä lähetin heidät KadesBarneasta katsomaan tätä maata,
9 Amy t’ie nionjoñe mb’ am-bavatane’ i Eskòle mb’eo vaho nahaoniñe i taney le nahamohake ty arofo’ o ana’ Israeleo tsy hizilik’ an-tane natolo’ Iehovà iareo.
Ja kuin he tulivat Eskolin ojalle ja näkivät maan, käänsivät he Israelin lasten sydämen, niin ettei he siihen maahan tahtoneet mennä, jonka Herra heille tahtoi antaa.
10 Aa le nisolebotse amy andro zay ty haviñera’ Iehovà vaho nifanta ty hoe:
Ja Herran viha julmistui sinä päivänä ja hän vannoi, sanoen:
11 Toe tsy amo lahilahy roapolo taoñe mañambone niavotse i Mitsraimeo ty hahaisake ty tane nifantàko amy Avrahame naho am’ Ietsàke naho am’ Iakòbe, amy t’ie tsy nañorik’ ahiko añ-kaàmpon-troke,
Tämä kansa, joka Egyptistä lähtenyt on, kahdenkymmenen vuoden vanhasta ja sen ylitse, ei suinkaan pidä näkemän sitä maata, jonka minä Abrahamille, Isaakille ja Jakobille vannonut olen, ettei he minua uskollisesti seuranneet,
12 naho tsy i Kalebe ana’ Iefonè nte-Kenàze naho Iehosoa, ana’ i None, amy te norihe’ iareo an-kaliforan’ arofo t’Iehovà.
Paitsi Kalebia Jephunnen Kenisiläisen poikaa, ja Josuaa Nunin poikaa; sillä he uskollisesti seurasivat Herraa.
13 Aa le niforoforo am’ Israele ty haviñera’ Iehovà vaho nampirerererè’e am-patrambey añe efa-polo taoñe, am-para’ te nimodo iaby i tariratse nanao raty am-pivazohoa’ Iehovày.
Niin Herran viha julmistui Israelissa, ja laski heidät menemään korpeen sinne ja tänne neljäksikymmeneksi vuodeksi, siihenasti kuin kaikki se sukukunta hukkui, joka Herran edessä pahaa tehnyt oli.
14 Le heheke! t’ie nitroatse handimbe an-droae’ areo nifirimboñan-kalòn-tserekeo, hanitrà’ areo ty haviñerañe mitrotrofiak’ Iehovà am’ Israele.
Ja katso, te olette nousseet isäinne siaan, syntisten joukko, lisäämään vielä Herran vihan julmuutta Israelia vastaan;
15 Aa ie miamboho, tsy mañorik’ aze, le ho farie’e am-patrambey ao indraike iereo, toly ndra harotsa’ areo ondaty retiañe.
Sillä jos te käännytte hänestä pois, niin hän antaa teidän enemmän aikaa viipyä korvessa, ja niin te turmelette kaiken tämän kansan.
16 Aa le niharivoa’ iareo nanao ty hoe: Hañamboara’ay goloboñe atoy o hare’aio vaho rova ho a o keleia’aio,
Niin he kävivät edes ja sanoivat: me rakennamme ainoastansa tähän pihatoita karjallemme, ja kaupungeita lapsillemme.
17 fe hitan-defon-jahay hiaolo o ana’ Israeleo ampara’ te nasese’ay an-toe’ iareo añe. Ie amy zay himoneñe an-drova iarikatohan-kijoly ao ty amo mpimoneñe amy taneio o keleia’aio.
Mutta me tahdomme olla joudukkaat varustettuina käymään Israelin lasten edellä, siihenasti että me johdatamme heitä sioillensa; vaan lapsemme ovat näissä vahvoissa kaupungeissa maan asuvaisten tähden.
18 Tsy himpoly mb’ añ’ anjomba’ay mb’eo zahay naho tsy songa nandrambe ty lova’e o ana’ Israeleo.
Emme myös palaja huoneisiimme, siihenasti että Israelin lapset itsekukin saavat perintönsä.
19 Tsy hitrao-dova am’ iereo alafe’ Iardeney añe zahay, amy te nitsatoke ho anay atiñana’ Iardeney atoy ty lova’ay.
Sillä emme tahdo heidän kanssa periä toisella puolella Jordania eli etempää; vaan meidän perintömme olkoon tällä puolella Jordania itään päin.
20 Hoe t’i Mosè am’ iereo: Aa naho toe hanoe’ areo izay, t’ie hitan-defoñe aolo’ Iehovà veka’e hialy,
Ja Moses sanoi heille: jos tämän teette, että hankitsette teitänne sotaan Herran edessä,
21 naho songa hitsake Iardaney añatrefa’ Iehovà o lahin-defo’ areoo, ampara’ te fonga hanoe’e soike aolo’e eo o rafelahi’eo,
Niin menkäät Herran edessä Jordanin ylitse, jokainen kuin teistä hankittu on, siihenasti että hän ajaa kaikki vihollisensa pois kasvoinsa edestä,
22 naho hene vinahotse añatrefa’ Iehovà i taney; izay vaho himpoly nahareo, le ho afa-tahiñe añatrefa’ Iehovà naho aolo’ Israele, vaho ho fanaña’ areo añatrefa’ Iehovà ty tane atoy.
Ja maa tulee Herran edessä alamaiseksi; sitte pitää teidän palajaman jällensä ja oleman viattomat Herran ja Israelin edessä, ja niin tämä maa on teidän omanne Herran edessä.
23 F’ie tsy hanoe’ areo, le inao! hanan-kakeo am’ Iehovà; le iantofo te hifanojo ama’ areo ty tahi’ areo.
Mutta jos ette niin tee, katso, niin te rikotte Herraa vastaan, ja teidän pitää tietämän teidän rikoksenne, että se käsittää teidät.
24 Añoreño rova o keleia’ areoo vaho goloboño o añondri’ areoo, le ano o nakarem-palie’ areo iabio.
Niin rakentakaat siis kaupungeita lapsillenne, ja pihatoita karjallenne, ja tehkäät niinkuin te sanoitte.
25 Aa le nanao ty hoe amy Mosè o nte-Gadeo naho o nte-Reòbeneo: Hanoe’ o mpitoro’oo ze andilian-talè’ay.
Gadin ja Rubenin lapset sanoivat Mosekselle: sinun palvelias tekevät niinkuin minun Herrani on käskenyt.
26 Hitobe amo rova’ i Giladeo o keleia’aio naho o vali’aio vaho o hare’ay iabio,
Meidän lapsemme, emäntämme, tavaramme ja kaikki meidän karjamme pitää jäämän Gileadin kaupunkeihin.
27 fe hitsake mb’eo o mpitoro’oo, songa lahilahy aman-defoñe veka’e hialy hihotakotake ho a Iehovà, amy nandilia’ i talèkoiy.
Mutta me sinun palvelias lähdemme kaikki yhdessä joukossa hankittuina sotaan Herran edessä, niinkuin minun Herrani sanonut on.
28 Aa le linili’i Mosè t’i Elazare mpisoroñe naho Iehosoa ana’ i None vaho o talèn’ anjombam-pifokoa’ Israeleo ty am’ iereo,
Niin Moses käski heidän puolestansa pappia Eleatsaria, ja Josuaa Nunin poikaa, ja Israelin lasten sukukuntain ylimmäisiä isiä,
29 le nanoe’ i Mosè ty hoe: Naho mindre ama’ areo mitsake Iardeney añatrefa’ Iehovà ze hene mpitan-defo veka’e hialy amo ana’ i Gadeo naho amo ana’ i Reòbeneo, naho ampiambanèñe aolo’ areo i taney, le atoloro iareo ty tane’ i Gilade ho fanaña’e.
Ja sanoi heille: jos Gadin ja Rubenin lapset menevät teidän kanssanne Jordanin ylitse, kaikki hankittuina sotaan Herran edessä, ja te saatte kaikki maan allenne, niin antakaat heille Gileadin maa omaksi.
30 F’ie tsy mitsake reke-pialiañe mindre ama’ areo le hanam-panañañe miharo ama’ areo an-tane Kanàne ao.
Vaan jos ei he mene hankittuina teidän kanssanne, niin pitää heidän perimän teidän kanssanne Kanaanin maalla.
31 Le hoe ty natoi’ o nte-Gadeo naho o nte-Reòbeneo, Ze nitsara’ Iehovà amo mpitoro’oo ro hanoe’ay.
Gadin ja Rubenin lapset vastasivat, ja sanoivat: niinkuin Herra on puhunut sinun palvelioilles, niin me teemme:
32 Hitsake reke-pialiañe añatrefa’ Iehovà zahay mb’ an-tane Kanàne mb’ eo fe hitobok’ atiñana’ Iardeney atoy ty hanañañe nilovà’aiy.
Me menemme hankittuina Herran eteen Kanaanin maalle, ja omistamme perintöosamme tällä puolella Jordania.
33 Aa le natolo’ i Mosè amo nte-Gadeo naho amo nte-Reòbeneo vaho ami’ty vakim-pifokoa’ i Menasè ana’ Iosefe, ty fehe’ i Sihone mpanjaka’ o nte-Amoreo naho ty fehe’ i Oge mpanjaka’ i Basàne, i taney rekets’ o rova’eo naho o tanàñe mañohokeo rekets’ o tane’eo.
Niin Moses antoi Gadin ja Rubenin lapsille ja puolelle Manassen Josephin pojan sukukunnalle Sihonin Amorilaisten kuninkaan valtakunnan ja Ogin Basanin kuninkaan valtakunnan: maan kaupunkeinensa, jotka niissä maan äärissä ympärillä olivat.
34 Le namboare’ o nte-Gadeo ty Dibòne, naho i Ataròte, naho i Aroère,
Ja Gadin lapset rakensivat Dibonin, Atarotin, Aroerin,
35 naho i Atròte-sofàne, naho Ia’azère, naho Iogbehà,
Atarot-Sophanin, Jaeserin, Jogbehanin,
36 naho i Bète Nimrà, vaho i Bete Haràne, songa rova aman-kijoly naho golobon’ añondry.
Betnimran ja Betaranin, vahvat kaupungit ja pihatot.
37 Le namboare’ o nte-Reòbeneo ty Kesbòne, naho i Elalè, vaho i Kiriatàime,
Rubenin lapset rakensivat Hesbonin, Elealen, Kirjataimin,
38 naho i Nibò, naho i Baalmeòne, (ie novaeñe o añara’ iareoo) vaho i Sebàme, le nomeañe añarañe ze rova namboare’ iereo.
Ja Nebon, BaalMeonin, MusabotSemin ja Sibman, ja antoivat nimet niille kaupungeille, jotka he rakensivat.
39 Le nomb’e Gilade mb’eo o tarira’ i Makire ana’ i Menasèo le tinava’ iereo vaho nanoe’ iereo soike o nte-Amore tama’eo.
Ja Makirin Manassen pojan lapset menivät Gileadiin ja voittivat sen, ja ajoivat ulos Amorilaiset, jotka siellä asuivat.
40 Aa le natolo’ i Mosè amy Makire ana’ i Menasè ty Gilade le nimoneña’e.
Niin Moses antoi Makirille Manassen pojalle Gileadin, ja hän asui siellä.
41 Rinambe’ Iaìre ka o tanà’eo vaho nitokave’e Kavòte Iaìre.
Mutta Jair Manassen poika meni, ja voitti heidän maakylänsä, jotka hän kutsui Jairin kyliksi,
42 Nomb’eo ka t’i Nòbake nitavañe i Kenàte naho o tanà’eo, le nitokave’e ty hoe Nobake, i tahina’ey avao.
Meni myös Noba, ja voitti Kenatin tyttärinensä, ja hän kutsui sen Nobaksi nimestänsä.
