Matio 13
1 Nienga i anjombay amy àndro zay t’i Iesoà, le niambesatse añ’olon-driake eo
Sinä päivänä Jeesus lähti asunnostaan ja istui järven rannalle.
2 vaho niropadropaha’ i lahialeñey ampara t’ie nipay lakañe hijoña’e; le nizorazora an-tamboho ey i lahialeñey,
Ja hänen tykönsä kokoontui paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istuutui, ja kaikki kansa seisoi rannalla.
3 vaho nitaroña’e raha maro am-pandrazañañe ami’ty hoe: Teo t’indaty nañampitso boak’ añ’ anjomba ao handrarake tabiry;
Ja hän puhui heille paljon vertauksilla ja sanoi: "Katso, kylväjä meni kylvämään.
4 Ie nandrarake, nirarake añ’olon-dalañe ey ty ila’e, f’ie nitsimòhe’ o voroñeo.
Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.
5 Nirarake am-batovatoeñe ey ty ila’e, fe natify i taney, ie nipitsike le niforejeje amy te tsy nilaleke i taney,
Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat kohta oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.
6 ie nafana-voho i andro ambone eiy, le nimae naho maike amy t’ie tsy amam-bahatse.
Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat.
7 Teo ty nirarake an-kisatse ao. Nitombo o hisatseo nañaloke aze.
Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat ne.
8 Ty ila’e nipoke an-tane soa vaho namokatse naho nitombo, zato ty valoha’e, enem-polo ty faharoe, naho telo-polo ty fahatelo.
Ja toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä jyvää.
9 Ze aman-dravembia hijanjiña’e, Mijanjiña!
Jolla on korvat, se kuulkoon."
10 Nimb’eo o mpiama’eo nanao ty hoe ama’e: Akore te itaroña’o an-drazan-drehake?
Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: "Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla?"
11 Hoe re: Natolotse ama’areo ty hahafohiñe i Fifehean-dikerañey, fa tsy am’iareo.
Hän vastasi ja sanoi: "Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.
12 Ze manañe, ty ho tompeañe; fa ze tsy manañe, le haloly ama’e ndra ty minjilite’e habohe’e.
Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
13 Zao ty itaroñako am-pandrazañañe: miisake iereo fe tsy mahaisake; mijanjiñe fe tsy mahajanjiñe,
Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
14 hañenefañe i nampisaontsieñe Isaia mpitoky, ty hoe: Ie hijanjiñe, le hahajanjiñe fe tsy mb’ia haharendreke, Ie misamba le hahaisake fe le lia’e tsy hahaoniñe,
Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
15 fa gañe ty arofo’ ondaty retoa, naho giñe o ravembia’eo, fa nikipeke o fihaino’eo; ke hahaisake am-pihaino, naho hahajanjiñ’ an-dravembia, he hahatsikarake añ’arofo, naho himpoly hijangañako.
Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'
16 Fe haha o fihaino’ areo mahaisakeo naho o ravembia’ areo mahajanjiñeo.
Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat.
17 Eka! to t’itaroñako te maro ty mpitoky naho ty vañoñe nisalala hahaisake o trea’ areoo fe tsy nahaisake, vaho hijanjiñe o tsanoñe’ areoo, fe tsy nahajanjiñe.
Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.
18 Inao arè ty fampalangesañe i mpandrarakey.
Kuulkaa siis te vertaus kylväjästä:
19 I Ana’ Ondatiy ro mpandrarake. I tabiry nirarake añ’olon-dalañey le ze hene mijanjiñe ty tsara’ i fifehean-dikerañey fe tsy maharendreke; pok’ eo ty mpañinje mitavañe an-tro’e ze nararake ama’e ao iaby, izay i tabiry nipoke an-dalañe eo.
Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen.
20 I nipoke am-batovatoeñey, le ty mijanjiñe i tsaray naho mandrambe aze an-kaehake aniany,
Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan;
21 f’ie tsy amam-bahatse mbore aliheñe; naho ifetsaha’ ty hasotriañe tsy ampe vaho ty hasosorañe, le ampandikofe’ i mpañìnjey ty añ’arofo’e ao.
mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää ainoastaan jonkun aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin hän heti lankeaa pois.
22 I nirarake amo hisatseoy le ty mahajanjiñe i tsaray, f’ie mipay hanontoñe vara bey, le ampañaliñoe’ i mpañinjey aze i tsaran’ Añaharey vaho tsy mamoa. (aiōn g165)
Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huoli ja rikkauden viettelys tukahuttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi. (aiōn g165)
23 I nirarake an-tane soay, le ty mahajanjiñe i tsaray naho maharendreke vaho mamoa, toe manao sata soa; hanombo zato ty valoha’e, naho enem-polo ty faharoe, vaho telo-polo ty faha-telo.
Mutta mikä hyvään maahan kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen ja myös tuottaa hedelmän ja tekee, mikä sata jyvää, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä."
24 Nitaroña’e oha-drehake tovo’e: Hambañe amy t’indaty mitongy doria soa an-tete’e ao i fifehean-dikerañey.
Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.
25 Ie nirotse ondatio, pok’eo i rafelahi’ey nandrarake vinda, an-tetem-bare’e ao vaho nibioñe.
Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois.
26 Ie nitovoañe vaho ho niterake i varey le niboake ka i vinday.
Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin.
27 Niheo mb’amy tompo-tetekey o mpitoro’eo nanao ty hoe: O talè, tsy doria soa hao ty narara’o? Boak’ aia arè o vindao?
Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: 'Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?'
28 Hoe ty natoi’e: Satan-drafelahiko izay. Le hoe ty asa’ o mpitoro’eo: Ho vorote’ay o vindao!
Hän sanoi heille: 'Sen on vihamies tehnyt'. Niin palvelijat sanoivat hänelle: 'Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?'
29 Aiy! hoe re, hera hombota’ areo o vareo.
Mutta hän sanoi: 'En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin.
30 Angao hey hiharo hitiry ampara’ te toly ty sabo, ie amy fitatahañey le ho volañeko amo mpanatakeo, ty hoe, Atontono hey o vindao naho feheo am-pitoboroñañe horoañe, vaho atontoño an-driha ao o vareo.
Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.'"
31 Intoy ka ty nandrazaña’e: I fifehean-dikerañey le añoharañe ami’ ty voa-nonoke nindese’ t’indaty vaho narara’e an-tete’e ao.
Vielä toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.
32 Ie ty kede amy ze hene añañe an-kodoboñe ao, fa ie mitiry, ro jabajaba amo rongoñeo vaho mbe mionjoñe ho hatae abo, kanao mitsoloke amo tsampa’eo o voron-dikerañeo.
Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille."
33 Nitaroñe’e añ’ohatse ka ty hoe: I fifehean-dikerañey, le manahake ty lalivay19 najo’ ty rakemba ami’ty bom-bare telo fañaranañe ao vaho hene niazom-pamoà’e.
Taas toisen vertauksen hän puhui heille: "Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani".
34 Nanoe’ Iesoà amy lahialeñey añ’ ohatse iaby izay; fa naho tsy am-pandrazañañe le tsy nitsarae’e,
Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauksilla, ja ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään;
35 hañenefañe i nampisaontsieñe i mpitokiy, ty hoe: Ho sokafeko am-pandrazañañe ty vavako; le ho taroñeko tafatòño boak’an-kaehae’e.
että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: "Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti".
36 Nifampiria amy lahialeñey amy zao t’i Iesoà le nizilike añ’anjomba ao. Nimb’ama’e ao o mpiama’eo nihalaly ama’e te habejañe i fandrazañañe i vindaiy.
Sitten hän laski luotaan kansanjoukot ja meni asuntoonsa. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon lusteesta".
37 Nitoiña’e ty hoe: Ondatio ty mandrarake i doria soay;
Niin hän vastasi ja sanoi: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.
38 ty voatse toy i tonday; o vantañeo i doria soay; vaho o tsivokatseo o vindao,
Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset.
39 i mpañìnjey i rafelahy nandrarake irezay; i vare rifo mizorazora ey ro figadoña’ i sa ho aviy; vaho o anjelio ro mpanatake. (aiōn g165)
Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit. (aiōn g165)
Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa. (aiōn g165)
41 Hirahe’ i Ana’ Ondatiy o anjeli’eo hañombotse amy fifehea’ey ze atao raty naho o mitolon-katserehañeo,
Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta,
42 le hafetsake an-toñake mirebareba ao; fangololoihañe naho ali-vazañe ty ho ao.
ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
43 Ie amy zay, hireandreañe manahake i àndroy, am-Pifehean-dRae’e ao, o vañoñeo. Ze aman-dravembia mahajanjiñe, Mijanjiña.
Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.
44 Hoe ka t’i Iesoà amo mpiama’eo: I Fifehean-dikerañey le manahake t’indaty mahatrea vara mikafitse le ami’ty hafalea’e ty amy hasaro’ey, fonga aleta’e o fanaña’eo vaho mivily i taney.
Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki; ja siitä iloissaan hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen pellon.
45 Tovo’e, Hambañe ami’ty mpanao balike mpipay vatosoa i fifehean-dikerañey.
Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä,
46 Ie mahatrea ty soa, hene aleta’e o vara’eo le mipeake aze.
ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.
47 Razañeñe an-karato an-driake ao i fifehean-dikerañey; mitontoñe ama’e ao ze volom-piañe iaby.
Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja.
48 Ie mirotrarotra le kororohe’ iereo boak’ao, le miheo mb’ama’e o mpañaratoo mijoboñe ty soa ho an-karo’ iareo, vaho aria’ iereo o ratio.
Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois.
49 Izay ty ho ie am-panampera’ o androo; Homb’eo o anjelio, hameve o tsivokatseo amo vañoñeo, (aiōn g165)
Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista (aiōn g165)
50 vaho havokovoko’ iareo an-toñake mirehetse ao. Lako tañy naho ali-vazañe ty ho ao.
ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
51 Hoe re am’iereo: Nirendre’ areo hao izay? Eka, hoe iareo:
Oletteko ymmärtäneet tämän kaiken?" He vastasivat hänelle: "Olemme".
52 Aa le, ze fonga mahihitse amy fifehean-dikerañey ro hambañe ami’ty raen-keleiañe mañakatse ty vao naho ty haehae amo vara’eo.
Ja hän sanoi heille: "Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten valtakunnan opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa".
53 Ie nagado’ Iesoà i tsara rezay, le nienga,
Ja kun Jeesus oli lopettanut nämä vertaukset, lähti hän sieltä.
54 vaho nigodañe mb’an-tane’e mb’eo le nañoke ondaty am-pitontonañ’ ao. Nilatsa iareo nanao ty hoe añ’arofo: Aia ty nahazoa’ itiañe ty hihitse naho haozarañe ra’elahy zao?
Ja hän tuli kotikaupunkiinsa ja opetti heitä heidän synagoogassaan, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä hänellä on tämä viisaus ja nämä voimalliset teot?
55 Tsy ie ty ana’ i mpandrafitsey? tsy atao Marie hao ty rene’e? naho ty rahalahi’e: Iakobe, i Josefa, i Simona, naho i Jodà,
Eikö tämä ole se rakentajan poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä Jaakob ja Joosef ja Simon ja Juudas?
56 vaho o rahavavi’eo? tsy amantika iaby v’irezay? Taia arè ty nahazoa’ itia o raha iaby zao?
Ja eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän parissamme? Mistä sitten hänellä on tämä kaikki?"
57 Aa le nialik’ ama’e iereo, vaho hoe t’i Iesoà tam’iereo: Tsy po-ènge ty mpitoky naho tsy an-tane’e vaho añ’akiba’e ao avao.
Ja he loukkaantuivat häneen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja kodissaan".
58 Le tsy nisatri’e ty hanao raha tsitantane ao ty amy haminjikitam-patokisa’ iareo.
Ja heidän epäuskonsa tähden hän ei tehnyt siellä monta voimallista tekoa.
