Joba 38

1 Nanoiñe Iobe boak’ an-talio amy zao t’Iehovà ami’ty hoe:

Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:

2 Ia ze o mampaieñe vere añ’enta’e tsy aman-kilalao?

Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?

3 Midiaña vania hoe ondaty; le hañontaneako, vaho ho toiñe’o.

Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.

4 Taia v’iheo te ­najadoko o faha’ ty tane toio? Taroño kanao mahilala.

Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.

5 Ia ty nisafiry o zehe’eo naho fohi’o? he ia ty namavatse taly ama’e?

Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?

6 Najadoñe ami’ty inoñ’ o faha’eo? ia ka ty nampitsatoke ty vato-lahi’e?

Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?

7 Ie hene nitrao-pisaboañe o vasia-maraiñeo vaho fonga nipoñak’ an-drebeke o anan’ Añahareo.

Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.

8 Ke ia ty nampigabeñe i riakey an-dalam-bey, ie vaho niboloañe boak’an-koviñe ao.

Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?

9 Ie nitseneako saroñe an-drahoñe, naho sokotry an-kamoromoroñañe.

Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;

10 Ie nafepèko o efe’eo vaho nampijadoñe ty sikada’e naho o lala’eo,

Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,

11 Ami’ty hoe: Efets’ etoa ty homba’o, le tsy ilikoarañe; etoañe ty hanjirañe o onja’o mitoabotseo.

Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.

12 Fa linili’o hao i maraiñey, sikal’am-pifotoran’ andro’o añe, he nampahafohine’o i fanjirik’androy hao i toe’ey,

Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?

13 hamihina’e o indran-taneo, hañifihañe ama’e o lo-tserekeo?

Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.

14 Ie miova hoe lietse ambanem-boli-pitomboke, miboake hoe volon-tsaroñe ty vinta’e.

Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.

15 Fe tanañe amo tsereheñeo ty hazavà’iareo, vaho ampipozaheñe ty sira mizonjoñe.

Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.

16 Fa niziliha’o hao ty figoangoaña’ i riakey? hera nijelanjelañe an-goledo’ i lalekey?

Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?

17 Fa nibentareñ’ ama’o hao o lalam-bein-kavilasio? fa niisa’o hao o lalan-talinjom-pihomahañeo?

Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?

18 Apota’o hao ty fienene’ ty tane toy? abejaño naho hene fohi’o?

Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.

19 Aia ty lalam-bam-pimoneña’ i hazavàñey? Naho i ieñey, aia ty akiba’e?

Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?

20 Hanesea’o mb’am-pifaritsoha’e añe: hitinoña’o o lalam-ban-kiboho’e mb’eo?

Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.

21 Fohi’o kanao Izay ty nisamahañ’ azo, vaho tsivatse o andro’oo!

Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?

22 Fa nimoaha’o hao ty fañajañe i fanalay? Nioni’o hao ty famandroñañe o havandrao?

Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?

23 I nahajako ho an-tsan-kasotriañey, ho amy andron-kotakotake naho fialiañey?

Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.

24 Lalañe aia ty ifampirià’ i hazavàñey, ty ifampitsiriaria’ i tiok’atiñanañey an-tane atoy?

Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?

25 Ia ty nihaly talaha ho a i fisorotombahañey, ndra ty lalan-kombà’ i àmpin-kotrokey?

Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?

26 Hahavia’ ty orañe an-tane tsy ama’ondaty, ndra an-diolio pok’ olombeloñe,

Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;

27 hahaeneñe i fatram-bey mangoakoakey hitovoaña’ i ahetsey hitiry?

Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.

28 Manan-drae hao i orañey? Ke ia ty nampiareñe o tsopan-jonoo?

Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?

29 Boak’ an-kovi’ ia o fanalao? Le i pilitem-panalan-dikerañey, ia ty nisamak’ aze?

Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?

30 Ie mihagàñe hoe vato ty rano, vaho mijihetse ty tarehe’ i lalekey?

Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.

31 Lefe’ o feheñe hao o silisili’ i Kimào, ndra ampibalaheñe ty vahots’ i Kesileo?

Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?

32 Hampiakare’o an-tsà’e hao t’i Mazarote? Ho tehafe’o hao t’i Aiìse rekets’ o ana’eo?

Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?

33 Fohi’o hao o fañèn-dikerañeo? Ho lefe’o ajadoñe hao ty fifehea’ iareo ty tane toy?

Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?

34 Mahafipoña-peo mb’an-drahoñe mb’eo v’iheo, hahaliporañ’ azo an-drano bey?

Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?

35 Mahafañirake hotroke v’iheo, hihiririña’e mb’eo, hanoa’iareo ty hoe: Intoan-jahay?

Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?

36 Ia ty nampipoke hihitse an-troke ao? Ia ka ty nanolotse hilala añ’ arofo?

Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?

37 Ia ty mahafañiake o rahoñeo ami’ty hihi’e? ke mahafañiliñe o zonjon-dikerañeo,

Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?

38 ie ampibokobokoeñe ty deboke, vaho mifampipiteke o vonga’eo?

Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.

39 Ho tsatsae’o haneñe hao ty liona? Ho eneñe’o hao ty hatea-hane’ o liona tora’eo,

Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?

40 Ie mikoloto an-dakato ao, ie misimotse ami’ty mangongòñe ao?

Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.

41 Ia ty mamahan-tsindroke o koàkeo, ie mikoaik’ aman’Añahare o ana’eo, naho mikariokariok’ avao tsy aman-kaneñe?

Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?