< Jeremia 42 >

1 Aa le nañarivo mb’eo o mpifehe lahindefoñe iabio, naho Iohanane ana’ i Karea, naho Iezanià ana’ i Hosaià, vaho ze hene ondaty, ty bey naho ty kedeke,
Silloin astuivat esiin kaikki sotaväen päälliköt ja Joohanan, Kaareahin poika, ja Jesanja, Hoosajan poika, ynnä kaikki kansa, pienimmästä suurimpaan,
2 nanao ty hoe am’ Iirmeà mpitoky, Ehe te ho no’o ty halali’ay t’ie hisoloho ho anay am’ Iehovà Andrianañahare’o, ho amako o hene sehanga’e retoa; amy te nen­gañe tsy ampeampe tika nimaro, ie o isam-pihaino’oo;
ja sanoivat profeetta Jeremialle: "Langetkoon rukouksemme sinun eteesi, ja rukoile puolestamme Herraa, Jumalaasi, kaiken tämän jäännöksen puolesta; sillä suuresta luvusta on meitä jäänyt jäljelle vähän, niinkuin omat silmäsi näkevät meitä olevan.
3 soa te hatoro’ Iehovà Andria­nañahare’o ama’ay ty hañaveloa’ay naho ty hanoe’ay.
Ja Herra, sinun Jumalasi, ilmoittakoon meille, mitä tietä meidän on kuljettava, ja mitä meidän on tehtävä."
4 Aa le hoe t’Iirmeà mpitoky am’ iereo, Fa tsinanoko nahareo; toe ho halalieko am’ Iehovà Andria­nañahare’ areo ty amy saontsi’ areoy; ie amy zao, ze tsara hatoi’ Iehovà ama’ areo ty hitaroñako; tsy eo ty ho tanako ama’ areo.
Silloin profeetta Jeremia vastasi heille: "Minä kuulen. Katso, minä rukoilen Herraa, teidän Jumalaanne, niinkuin sanotte, ja kaiken sen, mitä Herra teille vastaa, minä ilmoitan teille; en salaa teiltä mitään."
5 Aa le nanao ty hoe am’ Iirmeà iereo, Ehe te ho valolombeloñe vantañe naho migahiñe añivo-tika t’Iehovà, naho tsy hanoe’ay ze hene tsara hañiraha’ Iehovà Andrianañahare’o ama’ay añama’o.
Ja he sanoivat Jeremialle: "Olkoon Herra totinen ja luotettava todistaja meitä vastaan, jollemme tee aivan sen sanan mukaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, lähettää sinut meille tuomaan.
6 Ke t’ie ho soa he te ho raty, ho haoñe’ay ty fiarañanaña’ Iehovà Andrianañaharentika amantoha’ay azoy; soa te hañasoa anay ty hañaoñe ty fiarañanaña’ Iehovà Andrianañaharentika.
Olkoon se hyvä tahi paha: Herran ääntä, meidän Jumalamme, jonka tykö me sinut lähetämme, me tottelemme, että meidän hyvin kävisi, kun tottelemme Herran, meidän Jumalamme, ääntä."
7 Aa ie nimodo ty folo andro, le niheo am’ Iirmeà ty tsara’ Iehovà.
Kymmenen päivän kuluttua tuli Herran sana Jeremialle,
8 Le kinoi’e t’Iohanane ana’ i Kerea naho o mpifehen-dahin-defoñe mpiama’eo naho ze hene ondaty, ty kede naho ty bey
ja hän kutsui Joohananin, Kaareahin pojan, ja kaikki sotaväen päälliköt, jotka olivat tämän kanssa, ynnä kaiken kansan, pienimmästä suurimpaan.
9 vaho nanoe’e ty hoe: Hoe t’Iehovà, Andrianañahare’ Israeley, ie namantoha’ areo ahy hañenga i halali’ areoy añatrefa’e.
Ja hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala, jonka tykö te lähetitte minut laskemaan rukouksenne hänen eteensä:
10 Aa naho toe himoneña’ areo o tane toio, le haoreko fa tsy haro­tsako; hamboleko fa tsy hombotako; le hanintsiñeko ty amy hankàñe nanoeko ama’ areoy.
Jos te jäätte tähän maahan, niin minä rakennan teidät enkä hajota maahan, istutan teidät enkä revi pois, sillä minä kadun sitä onnettomuutta, jonka olen tuottanut teille.
11 Ko hembaña’ areo i mpanjaka’ i Babilone irevendreveña’ areoy; ko miria-tsandry ty ama’e; hoe t’Iehovà; toe hindre ama’ areo iraho handrombake naho hamo­tsotse anahareo am-pità’e.
Älkää peljätkö Baabelin kuningasta, jota te nyt pelkäätte. Älkää peljätkö häntä, sanoo Herra; sillä minä olen teidän kanssanne, minä autan teitä ja pelastan teidät hänen käsistänsä.
12 Le ho tolo­rako tretrè soa te hiferenaiña’e le hampolie’e mb’an-tane’ areo ao.
Ja minä annan teille armon, niin että hän teitä armahtaa ja antaa teidän palata takaisin maahanne.
13 F’ie mone hanao ty hoe: Tsy himoneña’ay ty tane toy; amy te tsy haoñe’ areo ty fiarañanaña’ Iehovà Andria­nañahare’ areo;
Mutta jos te sanotte: 'Me emme jää tähän maahan', ettekä tottele Herran, teidän Jumalanne, ääntä,
14 vaho manao ty hoe: Aiy! hañavelo mb’e Mitsraime mb’eo zahay, tsy hahaisak’ aly, tsy hahajanjiñe antsiva, tsy hifeake kerè; le añe ty himoneña’ay;
vaan sanotte: 'Ei! Me lähdemme Egyptiin, jossa meidän ei tarvitse nähdä sotaa, ei kuulla pasunan ääntä eikä kärsiä leivän nälkää, ja sinne me jäämme asumaan' -
15 le janjiño ty tsara’ Iehovà, ry sehanga’ Iehodà: Hoe t’Iehovà’ i Màroy, i Andrianañahare’ Israeley; naho toañe’ areo o lahara’ areoo higodañe mb’e Mitsraime mb’eo hisese añe;
niin kuulkaa siis nyt Herran sana, te Juudan tähteet: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Jos te todella käännätte kasvonne Egyptiä kohti ja menette sinne asumaan muukalaisina,
16 le ho takare’ i fibara ihembaña’ areoy an-tane Mitsraime ao, vaho hañoridañe anahareo e Mitsraime añe i hasalikoañe marimarihe’ areoy; vaho hikoromak’ añe.
niin miekka, jota te pelkäätte, on saavuttava teidät siellä Egyptin maassa, ja nälkä, joka teitä huolettaa, seuraa kintereillänne Egyptiin, ja sinne te kuolette.
17 Izay ty hifetsak’ amy ze fonga ondaty mampitoañe ty lahara’e mb’e Mitsraime mb’eo hitaveañe añe; ho zamane’ ty fibara, ty hasalikoañe, naho ty angorosy; vaho tsy ho aman-tsehanga’e ndra ty hahabotafotse ami’ty feh’ohatse hafetsako ama’e.
Ja kaikki ne miehet, jotka kääntävät kasvonsa Egyptiä kohti asuakseen siellä muukalaisina, kuolevat miekkaan, nälkään ja ruttoon, eikä ainoakaan heistä pääse pakoon eikä pelastu siitä onnettomuudesta, jonka minä annan heille tulla.
18 Fa hoe t’Iehovà’ i Màroy, i Andrianañahare’ Israeley: Manahake ty nampidoañañe ty habosehako naho ty fiforoforoako amo mpimone’ Ierosalaimeo, ty hampidoañañe ama’ areo ty fileveleveako naho mimoake e Mitsraime añe; le ho fokom-patse, ho halatsañe, ho ozoñe naho inje; vaho tsy ho isa’ areo ka ty toetse toy.
Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Niinkuin minun vihani ja kiivastukseni on vuodatettu Jerusalemin asukasten ylitse, niin minun kiivastukseni on vuotava teidän ylitsenne, jos te menette Egyptiin, ja te tulette kiroukseksi ja kauhistukseksi, kiroussanaksi ja häväistykseksi ettekä enää saa nähdä tätä paikkaa.
19 Hoe ty nitsarà’ Iehovà ama’areo ry sehanga’ Iehodào; Ko mimoak’ e Mitsraime ao; mahafohina te hinatahatako anindroany.
Herra sanoo teille, te Juudan tähteet: Älkää menkö Egyptiin." Se tietäkää, että minä olen tänä päivänä teitä varoittanut.
20 Fe nifañahie’ areo ty tro’areo; ami’ty nañirahañ’ ahy mb’am’ Iehovà Andrianañahare’ areo, ami’ty hoe: Ihalalio ho anay t’Iehovà Andrianañaharentika vaho itaroño ndra inoñ’ inoñe saontsie’ Iehovà Andrianañaharentika, le hanoe’ay.
Te eksytitte itsenne, kun lähetitte minut Herran, teidän Jumalanne, tykö sanoen: "Rukoile puolestamme Herraa, meidän Jumalaamme; ja kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sanoo, ilmoita meille, niin me teemme sen".
21 Aa le ie i tinaroko ama’ areo anindroaniy; fe tsy haoñe’ areo ty fiarañanaña’ Iehovà Andrianañahare’ areo ami’ty inoñ’ inoñe namantoha’e ahy ho ama’areo.
Minä olen sen tänä päivänä teille ilmoittanut, mutta te olette tottelemattomat Herran, teidän Jumalanne, äänelle kaikessa, mitä varten hän on lähettänyt minut teidän tykönne.
22 Mahafohina an-katò t’ie hampihomahem-pibara naho ty mosare vaho ty angorosy amy toetse tea’ areo hombañe hañialoa’ areoy.
Nyt siis tietäkää, että te kuolette miekkaan, nälkään ja ruttoon siinä paikassa, johon te haluatte mennä, siellä muukalaisina asumaan.

< Jeremia 42 >