Ezekiela 12
1 Nimb’ amako indraike ty tsara’ Iehovà nanao ty hoe:
Ja minulle tuli tämä Herran sana:
2 O ana’ondatio, mimoneñe añivo’ i anjomba miolay n’iheo, amo amam-pihaino tsy mahaisakeo, o aman-dravembia tsy mahajanjiñeo, amy t’ie anjomba miola.
"Ihmislapsi, sinä asut uppiniskaisen suvun keskellä, niiden, joilla on silmät nähdä, mutta eivät näe, ja korvat kuulla, mutta eivät kuule; sillä he ovat uppiniskainen suku.
3 Ie amy zao ry ana’ ondatio, hentseño raha ho vave’o antoandro ampahaisaha’ iareo vaho mivevea boak’ an-kivoho’o mb’an-kibohotse ila’e mb’eo ampaharendreha’ iareo; f’ie tsy hahaoniñe kanao anjomba mpiola.
Sinä, ihmislapsi, tee itsellesi matkavarusteet ja mene päiväiseen aikaan heidän silmäinsä edessä pakkosiirtolaisuuteen; sinun on mentävä pakkosiirtolaisuuteen omalta paikkakunnaltasi toiseen paikkakuntaan heidän silmäinsä edessä. Ehkäpä he näkevät sen, sillä he ovat uppiniskainen suku.
4 Aa le akaro atoandro o kilanka’oo ampahaisaha’ iareo, hoe enta-piseseañe; le hionjom-beo irehe naho hariva am-pahaisaha’ iareo, manahake o misese mb’eo tsy himpolio.
Ja vie ulos varusteesi, niinkuin pakkosiirtolaiset varusteensa, päiväiseen aikaan heidän silmäinsä edessä; mutta lähde itse illalla heidän silmäinsä edessä, niinkuin pakkosiirtolaiset lähtevät.
5 Mihalia amy rindri’oy am-pahaisaha’ iareo, vaho ivaveo t’ie miakatse.
Murtaudu läpi seinän heidän silmäinsä edessä ja vie ne siitä ulos.
6 Le am-pahaisaha’ iareo ty itarazoa’o mb’eo am-palipalitsieñe; ho kolopofa’o ty lahara’o tsy hahaisake tane, fa nanoeko viloñe amy anjomba’ Israeley irehe.
Nosta ne hartioillesi heidän silmäinsä edessä ja vie ulos pilkkopimeässä; peitä kasvosi, niin ettet näe maata. Sillä ennusmerkiksi minä olen sinut pannut Israelin heimolle."
7 Aa le nanoeko i nandiliañ’ ahikoy: nakareko o kilankakoo naho handro, entañe mañeva faneseañe, le ie hariva, hinaliko an-tañako i rindriñey le nakareko amy harivay vaho tinarazoko an-tsoroko am-pahaisaha’ iareo.
Ja minä tein, niinkuin minua oli käsketty: minä vein ulos päiväiseen aikaan varusteeni, niinkuin pakkosiirtolaiset varusteensa, mutta illalla minä murtauduin käsin läpi seinän; pilkkopimeässä minä ne vein ulos, minä nostin ne hartioilleni heidän silmäinsä edessä.
8 Ie maraindray niheo amako ty tsara’ Iehovà nanao ty hoe,
Mutta aamulla minulle tuli tämä Herran sana:
9 O ana’ ondatio, tsy fa nañontane azo hao i anjomba’ Israeley, i anjomba miolay, ty hoe: Ino o anoe’oo?
"Ihmislapsi, eikö ole Israelin heimo, uppiniskainen suku, sinulle sanonut: 'Mitä sinä teet?'
10 Isaontsio ty hoe, Hoe ty nafè’ Iehovà Talè, I hafatsey, le ho amy roandria’ Ierosalaimey naho i anjomba’ Israele iaby añivo iereo ao.
Sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Ruhtinasta, joka on Jerusalemissa, koskee tämä ennustus ja kaikkea Israelin heimoa, mikä on heidän keskuudessaan.
11 Ano ty hoe, viloñe ama’areo iraho, hambañe amy nanoekoy ty hampanoeñe iareo. Hiakatse iereo vaho hisese mb’am-pandrohizañe añe.
Sano: Minä olen teille ennusmerkki: niinkuin minä tein, niin heille tehdään, pakkosiirtolaisuuteen, vankeuteen he menevät.
12 Ho tarazoe’ i roandria añivo’ iareoy te maiem-potots-azo ty enta’e an-tsoro’e eo, vaho hiavotse; ho halie’ iareo i kijoliy hañakatse irezay; ho takona’e ty lahara’e tsy ho isam-pihaino’e i taney.
Ruhtinas, joka on heidän keskellänsä, nostaa nostettavansa hartioilleen ja lähtee ulos pilkkopimeässä; seinästä he murtautuvat läpi, viedäkseen siitä ulos vietävänsä. Kasvonsa hän peittää, koska hän ei ole silmillänsä näkevä maata.
13 Fe halafiko ama’e ty haratoko, naho ho tsepaheñe amy fandrikoy, vaho haseseko mb’e Bavele mb’eo, mb’an-tane’ o nte-Kasdio; fe tsy ho isa’e amy t’ie ho vilasy añe.
Minä levitän verkkoni hänen ylitsensä, ja hän takertuu minun pyydykseeni; minä vien hänet Baabeliin, kaldealaisten maahan, mutta sitä hän ei saa nähdä, ja sinne hän kuolee.
14 Le songa haboeleko mb’amo tiokeo o miarikoboñe azeo, o mpañolotse azeo naho ze hene firimboña’e; vaho ho tariheko am’ iereo ty fibarako.
Ja kaikki, keitä hänellä on ympärillään apunansa, ja kaikki hänen sotajoukkonsa minä hajotan kaikkiin tuuliin, ja minä ajan niitä takaa paljastetulla miekalla.
15 Le ho fohi’ iareo te Izaho Iehovà, ie aparatsiako añivo’ o kilakila’ ndatio añe vaho hampivarakaiheko amo taneo.
Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä hajotan heidät pakanain sekaan ja sirotan heidät muihin maihin.
16 Fe hanisàko tsy ho amy fibaray naho amy hasalikoañey naho amy angorosiy t’indaty tsiampe; soa ho talilie’ iereo amo kilakila’ ndaty handenà’ iareo añeo ty halò-tsere’ iareo; le ho fohi’ iareo te Izaho Iehovà.
Mutta vähäisen määrän heitä minä jätän miekasta, nälästä ja rutosta jäljelle kertomaan pakanain seassa, siellä, minne he joutuvat, kaikista kauhistuksistansa; ja ne tulevat tietämään, että minä olen Herra."
17 Niheo amako indraike ty tsara’ Iehovà nanao ty hoe:
Ja minulle tuli tämä Herran sana:
18 O ana’ ondatio, mihondrahondrà te mikama o mahakama’oo, vaho minoma an-titititike naho lonjetse;
"Ihmislapsi, syö leipäsi vavisten, juo vetesi väristen ja huolenalaisena
19 le ano ty hoe am’ ondati’ i taneio, Hoe ty nafè’ Iehovà Talè ty amo mpimone’ Ierosalaime naho an-tane’ Israeleo. Ho kamae’ iareo an-kalonjerañe ty mofo’ iareo vaho ho nome’ iereo am-pirevendreveñañe ty rano’ iareo, amy te ho koaheñe amy taney ze hene ama’e ty amy haloloa’ o mpimoneñe ama’eo.
ja sano maan kansalle: Näin sanoo Herra, Herra Jerusalemin asukkaista Israelin maassa: He tulevat syömään leipänsä huolenalaisina ja juomaan vetensä kauhun vallassa, ja sen maa tulee autioksi kaikesta, mitä siinä on, kaikkien siinä asuvaisten väkivaltaisuuden tähden.
20 Hampangoakoaheñe ka o rova amam-pimòneñeo, naho ho ratraratra i taney; vaho ho fohi’ areo te Izaho Iehovà.
Asutut kaupungit joutuvat raunioiksi, ja maa tulee autioksi; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra."
21 Niheo amako ty tsara’ Iehovà nanao ty hoe;
Ja minulle tuli tämä Herran sana:
22 O ana’ ondatio, Ino ze o oha-dreha’ areo an-tane Israele ao manao ty hoe, Nihalavaeñe o androo, vaho sindre milesa ze atao aroñaroñe?
"Ihmislapsi, miksi teillä on tämä pilkkalause Israelin maasta, kun sanotte: 'Aika venyy pitkälle, ja tyhjään raukeavat kaikki näyt?'
23 Aa le ano ty hoe: Hoe ty nafè’ Iehovà Talè; Hajiheko o razan-drehake zao, vaho tsy ho toñone’ iereo an-tane Israele ao ka, fa ano ty hoe: Fa mitotoke ty andro naho ty hañenefañe ze hene aroñaroñe.
Sentähden sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Minä teen lopun tästä pilkkalauseesta, niin ettei sitä enää lausuta Israelissa. Sano heille päinvastoin: Lähellä on aika ja kaikkien näkyjen täyttymys.
24 Le tsy eo ka ty aroñaroñe vìlañe ndra fañandroam-pikabeak’ añ’anjomba’ Israele ao.
Sillä ei ole oleva enää petollista näkyä, ei liukasta ennustelua Israelin heimon keskuudessa.
25 Amy te Izaho Iehovà, Hivolan-dRaho le hifetsake i tsara ho volañekoy; tsy ho tambatse ka, fa amo andro’oo ry anjomba miolao, ie taroñeko ty tsara le hanoeko, hoe t’Iehovà Talè.
Sillä minä, Herra, minä puhun; ja minkä sanan minä puhun, se tapahtuu eikä enää viivy. Sillä teidän aikananne, uppiniskainen suku, minä sanan puhun ja sen myös täytän, sanoo Herra, Herra."
26 Niheo amako indraike ty tsara’ Iehovà nanao ty hoe:
Ja minulle tuli tämä Herran sana:
27 O ana’ ondatio, Inao ty asa’ i anjomba’ Israeley manao ty hoe: Mboe haehae añe i aroñaroñe oni’ey, toe amy ze añe izay o andro itokia’eo.
"Ihmislapsi, katso, Israelin heimo sanoo: 'Niihin näkyihin, joita tämä näkee, on päiviä paljon, ja hän ennustaa kaukaisista ajoista'.
28 Aa le ano ty hoe, Hoe ty nafè’ Iehovà Talè; Tsy amo entako henane zao ty hànkañe, fa tsy mete tsy henefeñe o tsara nanoekoo, hoe t’Iehovà Talè.
Sentähden sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Ei viivy enää yksikään minun sanani: Minkä sanan minä puhun, se tapahtuu, sanoo Herra, Herra."
