Asan'ny Apostoly 11
1 Jinanji’ o Firàheñeo naho o roahalahy nanitsike Iehodào te nandrambe o tsaran’ Añahareo ka o kilakila ondatio.
Mutta apostolit ja veljet, jotka Juudeassa olivat, kuulivat, että pakanatkin Jumalan sanan ottivat vastaan.
2 Aa ie nionjoñe mb’e Ierosaleme mb’eo t’i Petera, le tiniñe’o mpiamy sinavatseio
Ja kuin Pietari tuli ylös Jerusalemiin, riitelivät ne hänen kanssansa, jotka ympärileikkauksesta olivat,
3 ami’ty hoe: Nihovae’o ty anjomba’ o tsy nisavareñeo naho nitraofa’o fikama.
Sanoen: sinä olet mennyt niiden miesten tykö, joilla esinahka on, ja söit heidän kanssansa.
4 Fe natalili’ i Petera am’iereo boak’ am-baloha’e naho nampalangese’e ami’ty filaha’e ty hoe:
Niin Pietari rupesi heille järjestänsä luettelemaan, sanoen:
5 Izaho nilolok’ an-drova e Jopa añe, le niaroñaroñe vaho nalangesan-draha. Nitreako ty raha hoe lamba bey nizotso boak’ andindìñe ey, nazetse an-kotso-efatse le navotrak’ amako.
Minä olin Jopen kaupungissa rukouksissa, ja tulin horroksiin, ja näin näyn, yhden astian tulevan alas, niinkuin suuren liinaisen neljältä kulmalta lasketun alas taivaasta, joka tuli juuri minun tyköni.
6 Ie hinareko naho nañotsohotso, le naheoko t’ie biby aman-tomboke efa’ ty tane toio naho biby hako naho raha milaly vaho voron-tioke.
Kuin minä katsoin sen päälle, äkkäsin minä ja näin maan neljäjalkaisia eläimiä, ja petoja, ja matelevaisia, ja taivaan lintuja.
7 Le tsinanoko ty fiarañanañañe nanao amako ty hoe, Miongaha, Petera, Mandentà vaho mikamà.
Mutta minä kuulin äänen minulle sanovan: Pietari, nouse, tapa ja syö.
8 Le hoe iraho: Sondo’e, Rañandria! Mbe lia’e tsy nizilihan-draha faly ndra tsy malio ty am-bavako ao.
Mutta minä sanoin: en suinkaan, Herra; sillä ei ole mitään yhteistä eli saastaista minun suuhuni koskaan tullut.
9 Fe nanoiñe fañindroe’e i fiarañanañañe andindìñey ami’ty hoe: Ko atao faly ze fa nilioven’ Añahare.
Mutta ääni vastasi minua toisen kerran taivaasta: mitä Jumala on puhdistanut, älä sinä sano yhteiseksi.
10 Le hene nanoeñe in-telo ka izay vaho nitariheñe mb’andindiñe eñe.
Ja se tapahtui kolmasti, ja vietiin taas kaikki ylös taivaaseen.
11 Tsatok’ añ’ anjomba nitobohako eo amy zao t’indaty telo nahitrik’ amako boak’ e Kaisaria añe.
Ja katso, kolme miestä seisoi kohta huoneen edessä, jossa minä olin, jotka Kesareasta olivat minun perääni lähetetyt.
12 Le nisaontsie’ i Arofoy ty hindrezako lia fa tsy hivazobazotse. Nitrao-dia amako ka o roahalahy eneñe retiañe te nizilik’ añ’ anjomba’ indatiy.
Mutta Henki käski minun epäilemättä mennä heidän kanssansa; ja nämät kuusi veljeä seurasivat myös minua, ja me menimme sen miehen huoneeseen.
13 Natoro’e anay t’ie nahaisake anjely nijohañe añ’anjomba’e ao nanao ty hoe: Ampisangitrifo ondaty homb’e Jopa añe hikanjy i Simona atao Petera,
Ja hän jutteli meille, kuinka hän oli enkelin nähnyt huoneessansa seisovan ja sanovan hänelle: lähetä miehiä Joppeen, ja anna noutaa Simonin, joka Pietariksi kutsutaan:
14 ie ty hinday tsara ama’o maharombak’ azo naho o añ’anjomba’o iabio.
Hän on sanova sinulle ne sanat, joiden kautta sinä autuaaksi tulet ja kaikki sinun huonees.
15 Ie vaho nitaroñeko, le nivotrak’ am’ iereo i Arofo Masiñey manahake taman-tikañe am-baloha’e.
Mutta kuin minä rupesin puhumaan, lankesi Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin hän alussa meidänkin päällemme lankesi.
16 Le nitiahiko ty nisaontsie’ i Talè ty hoe: Toe nampilipotse an-drano ao t’i Jaona, fe halipotse amy Arofo Masiñey nahareo.
Niin minä muistin Herran sanan, jonka hän sanonut oli: Johannes tosin kasti vedellä, mutta te kastetaan Pyhällä Hengellä.
17 Aa kanao natolon’ Añahare iareo i falalàñe natolo’e antika niato am’ Iesoà Norizañeiy, le ia v’irahoo, te hanebañe an’ Andrianañahare?
Että nyt Jumala yhdenkaltaisen lahjan heille antoi kuin meillekin, jotka Herran Jesuksen Kristuksen päälle uskoimme: mikäs minä olisin, joka voisin kieltää Jumalaa?
18 Ie nahajanjiñe izay, le nianjiñe iereo, nibango an’Andrianañahare, ami’ty hoe: Fa tinolon’ Añahare fisolohoan-ko aman-kaveloñe ka o kilakila ondatio!
Kuin he nämät kuulivat, vaikenivat he ja kunnioittivat Jumalaa, sanoen: niin on siis Jumala antanut pakanoillekin kääntymyksen elämään.
19 Ie amy zao, fa nañavelo sikal’ e Foinika añe naho e Kiprosy añe naho mb’e Antiokia mb’eo ondaty naparatsà’ i fampisoañañe ty amy Stefana zay nitsey i tsaray, tsy ama’ ia naho tsy amo Jiosio avao.
Ja ne, jotka siitä vainosta hajonneet olivat, joka Stephanin tähden tapahtui, vaelsivat ympäri hamaan Phenisiaan ja Kypriin ja Antiokiaan asti, eikä kellenkään sitä sanaa puhuneet, vaan ainoasti Juudalaisille.
20 Fe ty ila’ iereo, o nte Kiprosy naho nte Kirenèo, ro niheo mb’e Antiokia mb’eo nitalily amo Grikao nitaroñe Iesoà Talè.
Ja oli muutamia miehiä heidän seassansa Kypristä ja Kyrenistä: kuin ne tulivat Antiokiaan, puhuivat he Grekiläisille ja saarnasivat evankeliumia Herrasta Jesuksesta.
21 Nañimba iareo ty fità’ i Talè, le maro ty niantoke vaho nitolik’ amy Talè.
Ja Herran käsi oli heidän kanssansa, ja suuri joukko uskoi ja kääntyi Herran tykö.
22 Nizilik’am-pijanjiña’ i Fivory e Ierosaleme añey ty talily ty am’ iereo, vaho nahitri’ iereo mb’ Antiokia añe t’i Barnabasy.
Niin tämä sanoma heistä tuli seurakunnan korville, joka Jerusalemissa oli, ja he lähettivät Barnabaan Antiokiaan.
23 Ie pok’ añe, naho niisa’e ty hasoan’ Añahare, le niehake vaho hene nosihe’e ho lili-po amy Talè an-kaampon’ arofo.
Kuin hän sinne tuli ja näki Jumalan armon, ihastui hän, ja neuvoi kaikkia vahvalla sydämellä Herrassa pysymään;
24 Ondaty vañon-dre, lifotse i Arofo Masiñey naho fatokisañe, vaho maro t’indaty nitovoñe amy Talè.
Sillä hän oli jalo mies ja täynnänsä Pyhää Henkeä ja uskoa, ja suuri joukko kansaa eneni Herralle.
25 Le nionjoñe mb’e Tarsosy mb’eo re nipay i Saole;
Niin Barnabas meni Tarsiin Saulusta etsimään; ja kuin hän löysi hänen, toi hän hänen Antiokiaan.
26 ie tendreke, le nandese’e mb’Antiokia añe. Aa le naha ritse taoñe raike iereo nifampikaoñe amy Fivoriy naho nañoke ondaty. E Antiokia ao ty namotorañe ty fikanjiañe o mpiama’eo ty hoe: Mpiami-Norizañey.
Ja tapahtui, että he koko ajastajan kokoontuivat seurakunnassa ja opettivat paljon kansaa; ja opetuslapsia ruvettiin ensin Antiokiassa kristityiksi kutsumaan.
27 Tamy andro rezay niheo mb’e Antiokia mb’eo ty mpitoky boak’ Ierosaleme añe.
Ja niinä päivinä tuli prophetaita Jerusalemista Antiokiaan.
28 Niongake ty atao Agabo, mpiam’ iereo, naho nitoroa’e añamy Arofoy te handrambañe ty tane bey toy ty san-kerè. (Le nitendrek’ amy andro’ i Klaodio mpanjaka izay).
Ja yksi heistä, Agabus nimeltä, nousi ja ilmoitti heille hengen kautta, kaikkeen maailmaan suuren nälän tulevan, joka myös Klaudius keisarin alla tapahtui.
29 Aa le nilahatse o mpiatoo, te songa ondaty ami’ty hahalefea’e ty hisangitri-palalàñe amo roahalahy mimoneñe e Iehodà añeo.
Mutta opetuslapset sääsivät jotakin lähettää, kuin kullakin varaa oli, veljien avuksi, jotka Juudeassa asuivat,
30 Nanoe’ iereo, le nahitri’ iereo mb’amo mpiaoloo am-pità’ i Barnabasy naho i Saole.
Niinkuin he tekivätkin, ja lähettivät vanhimmille Barnabaan ja Sauluksen kätten kautta.
