2 Mpanjaka 14
1 Amy taom-paha-roe’ Iehoase, ana’ Iehoakaze mpanjaka’ Israeley, ty niorota’ i Amatsià ana’ Ioase mpanjaka’ Iehodà nifehe.
Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, toisena hallitusvuotena tuli Amasja, Jooaan poika, Juudan kuninkaaksi.
2 Roapolo taoñe lime amby re te niorotse nifehe, le nifeleke roapolo taoñe sive amby e Ierosalaime ao. Iehoadinee nte-Ierosalaime, ty tahinan-drene’e.
Hän oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Jooaddin, Jerusalemista.
3 Nanao ty hiti’e am-pivazohoa’ Iehovà re, fe tsy nanahake i Davide rae’e fa hambañe an-tsatan-drae’e Ioase ty fitoloña’e.
Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, ei kuitenkaan niinkuin hänen isänsä Daavid. Kaikessa hän teki, niinkuin hänen isänsä Jooas oli tehnyt.
4 Mboe tsy nafaha’e añe o toets’ aboo, mbe nanao soroñe naho nañoro tsotse amo toets-aboo avao ondatio.
Kuitenkaan eivät uhrikukkulat hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla.
5 Ie vaho nioreñe am-pità’e i fifeheañey le zinevo’e i mpitoroñe nañoho-doza aman-drae’e mpanjaka rey;
Ja kun kuninkuus oli vahvistunut hänen käsissään, surmautti hän ne palvelijansa, jotka olivat murhanneet kuninkaan, hänen isänsä.
6 fe tsy vinono’e o ana’ i mpamono reio ty amy sinokitse amy boke Hà’ i Mosey, ie nandilia’ Iehovày ty hoe: Tsy ho vonoeñe ty amo ana’eo o roaeo, naho tsy ho vonoeñe ty aman-droae’e o anakeo; fa sindre i hakeo’ey ty hamonoañe ondaty.
Mutta murhaajain lapset hän jätti surmaamatta, niinkuin on kirjoitettu Mooseksen lain kirjaan, jossa Herra on käskenyt: "Älköön isiä rangaistako kuolemalla lasten tähden älköönkä lapsia isien tähden; kukin rangaistakoon kuolemalla oman syntinsä tähden".
7 Nizevoña’e ty rai-ale’ i Edome am-bavatanen-tsira ao, le tinava’e añ’aly ty Selà, ze natao’e ty hoe Ioktile ampara henane.
Hän voitti edomilaiset Suolalaaksossa, kymmenentuhatta miestä, ja valloitti Seelan asevoimalla ja antoi sille nimen Jokteel, joka sillä tänäkin päivänä on.
8 Nampihitrike ìrak’ amy Iehoase ana’ Iehoakaze, ana’ Ieho, mpanjaka’ Israele t’i Amatsià nanao ty hoe: Antao hifañisa-daharañe.
Silloin Amasja lähetti sanansaattajat Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, Jeehun pojanpojan luo ja käski sanoa hänelle: "Tule, otelkaamme keskenämme".
9 Aa le nampañitrik’ amy Amatsià mpanjaka’ Iehoda t’Iehoase mpanjaka’ Israele, ty hoe: Nampisangitrife’ i hisatse e Lebanone añey amy mendoraveñe e Lebanone añe ty hoe: Atoloro amy ana-dahikoy i anak’ ampela’oy ho vali’e; vaho niary eo o biby hako’ i Lebanoneo nandialia i hisatsey.
Mutta Jooas, Israelin kuningas, lähetti Amasjalle, Juudan kuninkaalle tämän sanan: "Libanonilla kasvava ohdake lähetti setripuulle, joka kasvoi Libanonilla, sanan: 'Anna tyttäresi vaimoksi minun pojalleni'. Mutta metsän eläimet Libanonilla kulkivat ohdakkeen ylitse ja tallasivat sen maahan.
10 Toe zinevo’o ty Edome vaho nampitoabotse azo ty arofo’o; isengeo, fe mitoboha añ’akiba’o ao. Ino ty hitoloña’o ty raty hikorovoha’o, ihe naho Iehoda rekets’ ama’o?
Sinä olet voittanut Edomin, ja siitä olet käynyt ylpeäksi. Tyydy siihen kunniaan ja pysy kotonasi. Minkätähden tuotat onnettomuuden? Sinä kukistut itse ynnä Juuda sinun kanssasi."
11 Fe tsy nañaoñe t’i Amatsià. Aa le nionjomb’eo t’Iehoase mpanjaka’ Israele, le nifañisa-daharañe amy Amatsià e Betesemese e Iehoda ao.
Mutta Amasja ei totellut. Niin Jooas, Israelin kuningas, lähti liikkeelle, ja he, hän ja Amasja, Juudan kuningas, ottelivat keskenään Beet-Semeksessä, joka on Juudan aluetta.
12 Fe nikorovok’ añ’ atrefa’ Israele t’Iehoda vaho songa nitriban-day mb’an-kiboho’e mb’eo.
Ja israelilaiset voittivat Juudan miehet, ja nämä pakenivat kukin majallensa.
13 Mbore tsinepa’ Iehoase mpanjaka’ Israele t’i Amatsià mpanjaka’ Iehoda, ana’ Iehoase, ana’ i Ahatsià, e Betesemese le nimb’e Ierosalaime mb’eo vaho rinotsa’e i kijoli’ Ierosalaimey boak’ an-dalambei’ i Efraime pak’ an-dalambein-kotsoke eo, efa-jato kiho.
Ja Jooas, Israelin kuningas, otti Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, Ahasjan pojanpojan, Beet-Semeksessä vangiksi. Kun hän tuli Jerusalemiin, revitti hän Jerusalemin muuria Efraimin portista Kulmaporttiin saakka, neljäsataa kyynärää.
14 Le rinambe’e iaby ze volamena naho volafoty naho fànake nizoeñe añ’ anjomba’ Iehovà naho amy fañajàm-bara añ’ anjomba’ i mpanjakaiy naho o ana-dahi’eo ho àntoke vaho nimpoly mb’e Somerone mb’eo.
Ja hän otti kaiken kullan ja hopean sekä kaikki kalut, mitä Herran temppelissä ja kuninkaan linnan aarrekammioissa oli, ynnä panttivankeja, ja palasi Samariaan.
15 Aa naho o fitoloña’ Iehoase ila’eo, o fifanehafa’eo, ty haozara’e naho ty fialia’e amy Amatsià, mpanjaka’ Iehoda, tsy fa sinokitse amy bokem-pamoliliañe o mpanjaka’ Israeleoy hao?
Mitä muuta on kerrottavaa Jooaasta, siitä, mitä hän teki, ja hänen urotöistään, kuinka hän soti Amasjaa, Juudan kuningasta, vastaan, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.
16 Nitrao-piròtse aman-droae’e t’Iehoase, le nalenteke e Somerone ao mindre amo mpanjaka’ Israeleo; le nandimbe aze nifehe t’Iarovame ana’e.
Ja Jooas meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Samariaan Israelin kuningasten viereen. Ja hänen poikansa Jerobeam tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
17 Mbe niveloñe folo taoñe lime amby nanonjohy ty fihomaha’ Iehoase ana’ Iehoakaze, mpanjaka’ Israele t’i Amatsià ana’ Ioase, mpanjaka’ Iehoda.
Mutta Juudan kuningas Amasja, Jooaan poika, eli Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, kuoleman jälkeen viisitoista vuotta.
18 Le ty ila’ o fitoloña’ i Amatsiào, tsy fa sinokitse amy bokem-pamoliliañe o mpanjaka’ Iehodaoy hao?
Mitä muuta on kerrottavaa Amasjasta, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
19 Nikililien-dre e Ierosalaime ao le nipolititse mb’e Lakise añe; f’ie nampañitrifeñe e Lakise añe vaho zinevo ao.
Ja häntä vastaan tehtiin Jerusalemissa salaliitto. Hän pakeni Laakiiseen, mutta Laakiiseen lähetettiin miehiä hänen jälkeensä, ja ne surmasivat hänet siellä.
20 Nendese’ iereo an-tsoavala, le nalenteke e Ierosalaime aman-droae’e, an-drova’ i Davide ao.
Hänet nostettiin hevosten selkään ja haudattiin Jerusalemiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin.
21 Rinambe’ ze hene ondati’ Iehoda t’i Azarià ie nifolo-taoñ’ eneñ’ amby, ho mpanjaka handimbe i Amatsià rae’e.
Mutta koko Juudan kansa otti Asarjan, joka oli kuudentoista vuoden vanha, ja teki hänet kuninkaaksi hänen isänsä Amasjan sijaan.
22 Namboare’e t’i Elate naho nahere’e am’Iehoda vaho nirotse aman-droae’e ao i mpanjakay.
Hän linnoitti Eelatin ja palautti sen Juudalle, sittenkuin kuningas oli mennyt lepoon isiensä tykö.
23 Ie amy taom-paha folo-lime ambi’ i Amatsià ana’ Ioase mpanjaka’ Iehodà le niorotse nifehe e Somerone ao t’Iarovame ana’ Ioase mpanjaka’ Israele vaho nifeleke efa-polo taoñe raik’ amby.
Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, viidentenätoista hallitusvuotena tuli Jerobeam, Jooaan poika, Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi Samariassa neljäkymmentä yksi vuotta.
24 Fe nanao haratiañe ampivazohoa’ Iehovà, tsy nisitaha’e o fonga hakeo Iarovame ana’ i Nebate, nampanaña’e tahiñe Israeleo.
Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä; hän ei luopunut mistään Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä.
25 Nahere’e ty efe-tane’ Israele boak’ amy fimoahañe e Kamatey pak’an-dria’ i Arabày ty amy tsara’ Iehovà Andrianañahare’ Israele, nitsarae’e am-pità’ Ionà mpitoro’e, ana’ i Amitay, mpitoky, nte-Gatakeferey.
Hän palautti entiselleen Israelin alueen, siitä, mistä mennään Hamatiin, aina Aromaan mereen saakka, sen sanan mukaan, jonka Herra, Israelin Jumala, oli puhunut palvelijansa, profeetta Joonan, Amittain pojan, kautta, joka oli kotoisin Gat-Heeferistä.
26 Amy te nivazoho’ Iehovà ty hasotria’ Israele, t’ie vata’e nafaitse; fa tsy eo ty nagabeñe ndra ty nadoñe hidada, ndra iaia ty hañolotse Israele;
Sillä Herra oli nähnyt Israelin ylen katkeran kurjuuden, kuinka kaikki tyynni menehtyivät eikä Israelilla ollut auttajaa.
27 le tsy tsinara’ Iehovà ty hamaopaohañe ty tahina’ Israele ambanen-dikerañe ao; f’ie rinomba’e am-pità’ Iarovame, ana’ Ioase.
Herra ei ollut vielä sanonut, että hän oli pyyhkivä Israelin nimen pois taivaan alta, ja niin hän vapautti heidät Jerobeamin, Jooaan pojan, kautta.
28 Aa naho o fitoloña’ Iarovame ila’eo, ze he’e nanoe’e, naho i haozara’ey, o fialia’eo naho ty nampibaliha’e am’ Iehodà ho a Israele t’i Damesèke vaho i Kamate; tsy fa sinokitse amy bokem-pamoliliañe o mpanjaka’ Israeleoy hao?
Mitä muuta on kerrottavaa Jerobeamista, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen urotöistänsä, kuinka hän kävi sotaa ja kuinka hän palautti Israelille Damaskosta ja Hamatista sen, mikä oli ollut Juudan, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.
29 Nirotse aman-droae’e mpanjaka’ Israeleo t’Iarovame, vaho nandimbe aze nifehe t’i Zekarià, ana’e.
Ja Jerobeam meni lepoon isiensä, Israelin kuningasten, tykö. Ja hänen poikansa Sakarja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
